Isänpäivä.


Meidän marraskuu on tänä vuonna täynnä vaaleansinistä sillä mennyt isänpäivä ja tulevat ristiäiset pitävät huolen, että juhlintaa riittää. Pikkujoulut ja muut senkaltaiset menot taitavat jäädä tällä kertaa väliin, joten jotain juhlan aihetta on aina hyvä olla perusarjen vastapainoksi ;)

Viime sunnuntainen isänpäivä kului rauhallisissa merkeissä kotosalla ja kotikadulla. Sen kauemmaksi emme tällä erää lähteneet sillä isovanhemmille on aika paljon matkaa. Rauhalliset sunnuntait on parhaita - tai siis niin rauhalliset, kun nyt voi lapsiperheessä olla, heh. Syötiin yhdessä ja lahjottiin iskää pienellä lahjalla.
Tällä kertaa lahjaidea tuli mieleeni jo hyvissä ajoin keväällä, kun hoksasin, että tytön hiukset kasvaa hurjaa vauhtia ja kohta niitä saa laittaa kiinni muutenkin kuin pinneillä. Isin ja tyttöjen Lettikirja * on ainakin omasta mielestäni hyvä lahjaidea kaikille tyttöjen isille.

Erinillä on ollut muutaman kerran ihanat letit tullessaan päiväkodista (kiitoksia vaan ihanille päiväkodin tädeille!), joten kyllähän niitä olisi hyvä osata kotonakin tehdä. Mies on harjoitellut perusletin tekoa (kuinka söpöä ;)) ja itse toivoisin oppivani jotain vähän vaativampaa jossain vaiheessa, kun tyttö jaksaa istua pidempään paikallaan. En tiedä miten päiväkodissa ovat onnistuneet kampauksia tekemään, mutta kotona ei olla vielä saatu lupaa edes pieneen lettiin. Vastaus on joka kerta suora "Ei" :D



Korttiin tehtiin pojan kanssa yhdessä pieni jalanjälki, kuten aikanaan Erinin isänpäiväkorttiinkin. Samanlaiset kortit lähtivät postissa myös vaarille ja papalle. Vielä ajattelin tehdä ainakin yhden muistoksi Papulle itselleen. Pieni jalka kasvaa nopeasti eikä pian voi edes kuvitella, miten pieni poika on joskus ollut :)

Ensi viikolla onkin sitten jo ristiäisten vuoro - jännää! Nimi meillä on ollut jo aika pitkään, mutta ehkä vielä kerran keskustellaan siitä, että se on varmasti molempien mielestä täydellinen. Erinin kohdalla veivattiin vielä suunnilleen edellisenä päivänä, kunnes kakuntekijälle oli ilmoitettava mitä kirjoitetaan kakkuun. Ihanaa, kun pääsee puhumaan pojasta oikealla nimellä eikä ole enää huolta siitä, että lipsauttaa nimen vahingossa ;)


Aurinkoista viikkoa!

*) mainoslinkki



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti