Tutustumassa Kalifornian viineihin.



Viikonloppuna Helsingissä taisi olla vuoden herkullisimmat messut. Kun viikko sitten missasin sairastelun takia I love Me:t, olin todella iloinen päästessäni haistelemaan ja maistelemaan messutunnelmaa Ruoka & Viini 2016 - messuille Pasilaan. Samaisilla messuilla kävin myös viime vuonna juuri ristiäisten alla hieman rentoutumassa kaiken härdellin keskellä. Messuilla oli tälläkin kertaa aivan hurjan paljon ihmisiä! Hyvä juoma ja ruoka vetää herkuttelijoita puoleensa :) Suosittelen messuja hyvässä seurassa ja ajan kanssa sitten taas ensi vuonna!



Sain ilokseni osallistua messuilla viini-tastingiin. Olen niihin vuosien varrella päässyt muutaman kerran maistelemaan ja aina olen valmis, jos kysytään ;) Vinkkelin perustaja, Antti Uusitalo, piti meille mukavan viinimatkan Kalifornian viineihin. Saimme eteemme kahdeksan maisteluannosta; kaksi valkkaria, yksi rosee ja viisi punaviiniä. Jostain syystä tämä taisi olla ensimmäinen kertani kyseisen maan viinien parissa. Usein löydän itseni Alkossa jostain Italian tai Chilen nurkilta, joten oli jo aikakin tutustua mitä Yhdysvalloista löytyy.


Kaliforniassa tehdään 90% Yhdysvaltojen viinistä ja itsenäisenä yksikkönä Kalifornian viinintuotanto on maailman neljänneksi suurin. Viinitiloja siellä on 1200. Aika iso osa viineistä jää valtoihin sillä siellä riittää kyllä nautiskelijoita, mutta onneksi muu pallon puolisko saa niistä myös osansa. Kuten kaikessa, on maistelijoillakin omat mieltymyksensä ja makunsa - joku tykkää joku ei. Rapakon tuolla puolen kaikki on suurta ja myös viineissä pidetään "suurista" linjoista, on pyöreää täyteläisyyttä ja runsaasti hedelmää.

Itselleni jäi varsin positiivinen maku Kalifornian viineistä, mutta kyllä sieltä ne suosikit ja ei niin suosikit erottuivat toistensa joukosta. Sen verran amatöörikin osaa viinejä järjestykseen laittaa ;)

Maistelemistani viineistä lähden ensitöikseni hakemaan kotiin pullollisen roseta (Beringer Zinfandel Rosé 2015). En tiedä miksi, mutta valitsen yleensä aina joko valko- tai punaviinin, joten rose voisi olla välillä mukavaa vaihtelua! Kyseinen viini ei ole ainakaan hinnalla pilattu ja luonnehdintakin sopii ihan meikäläiselle : Puolimakea, keskihapokas, mansikkahilloinen, kevyen vadelmainen..mmm. Hauskan kesäisen kuuloinen näin marraskuun korvalla!

Mikäli haluan pysytellä tavanomaisella linjalla värin suhteen, voisi Wente Riva Ranch Chardonnay 2013 tai Lyeth Meritage 2012 kulkea kassan kautta kotiin. Nyt on taas paljon mukavampi suunnata Alkoon hakemaan ruoka- tai seurusteluviiniä, kun on jotain nimiä ylhäällä. 





Tastingin jälkeen kuljeskelin ympäri messualuetta ihmisiä seuraten ja herkkuja ihastellen. Näiltä messuilta löytyy helposti tuliaiset ja kotiinviemiset, jos niin haluaa.



Ehkäpä lisään vapaapäivän ohjelmaani viinilasillisen lisäksi myös Sideways elokuvan, jonka sanotaan lisänneen suuresti kiinnostusta Kalifornian viineihin. Ennen elokuvaa useimmat amerikkalaiset eivät olleet koskaan kuulleetkaan Pinot Noirista, saati tienneet, miten rypäleiden nimi lausutaan :)

Messuliput saatu blogin kautta



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti