Söpö kiukkupetteri.



Blogin puolella on ollut vuoden alussa hiljaisempaa sillä kotona on nyt riittänyt muuta puuhaa. Joulusta saakka Erin on ollut itkuisempi ja vaativampi sekä erittäin kova syömään. Syömistäni jouluruuista tuli Erinille masuvaivoja, joten ihan hyvä, että joululaatikot loppuivat ja arkiruoka palasi kuvioihin. Kiukkuisuus ja läheisyydenkaipuu sen sijaan tulivat jäädäkseen ja nyt on ollut sellainen vaihe, että tytölle kelpaa vain lämmin syli ja läheisyys. Ennenkin on toki näin ollut, mutta nyt vielä korostuneemmin. Kaikki on aika mukavasti, jos vain jaksamme kantaa tyttöä niin, että silmien edessä on kokoajan jotain mielenkiintoista. Joululahjaksi saatuja kirjoja on luettu ahkerasti ja unipupu löytyy kainalosta melkein kokoajan. Ennustan, että siitä tulee vielä tärkeä lelu - ehkä pitäisi hankkia toinen varalle, jos se sattuu vaikka hukkumaan.

Käsi on ollut jo noin kuukauden verran lähes jatkuvasti suussa, joten luulen, että ikeniä kutittaa jonkin verran. Purulelut ovat jokapäiväisessä käytössä ja tuovat mukavasti helpotusta. Vielä ei hampaita näy, mutta se on vain ajan kysymys, milloin niitä puhkeaa. Koko kevät tulee olemaan jännittävä tapahtumien sarja, kun seuraamme tytön kehitystä ja kasvua!

Tähän asti tyttö on vielä nukkunut välissämme sillä viimeiset pari viikkoa hän on syönyt viimeistään parin tunnin välein yötä päivää. Silmät ovat ristissä ja olo vähän höperö olemattomien yöunien jälkeen. Miehellä on ollut melkoisia vaikeuksia nousta aamulla töihin, mutta emme me Erinin kanssa juuri sen pidempään nuku itsekään. Joulukuusta alkaen olen syöttänyt öisin makuultaan, joka aikaisemmin tuntui hirveän hankalalta ja siitä syystä nousin aina istumaan, mutta nyt, kun yö tuntuu olevan pelkkää syömistä, olen toisinaan nukahtanut itsekin. Jossain vaiheessa herään siihen, ettei tyttö ole syönyt enää pitkään aikaan ja nostan hänet takaisin petiinsä meidän väliin.



Ensi yönä ajattelimme nukuttaa tytön ensi kertaa omaan sänkyyn. Pinnis löytyy tietysti sänkymme vierestä, jotta matka on mahdollisimman lyhyt. Nyt, kun tyttö on jo kasvanut melkein pedistään ulos ja alkanut potkia, on tila käynyt yhä pienemmäksi meille aikuisille. Saapa nähdä jaksammeko nousta tuttia nostamaan vai päätyykö tyttö takaisin parisänkyyn ;)
Nukkuminen on ollut päivisin yhtä taistelua (milloin siitä tuli jotenkin inhottava asia?) ja Erin on nukahtanut mihin milloinkin mm. sitteriin ja leikkimatolle. Minusta se on vain parempi, mitä useampaan paikkaan osaa nukahtaa.

Viikon alussa maistatimme ensimmäisen kerran porkkanaa. Tyttö vaikutti siltä, ettei pelkkä maito meinannut riittää ja tunnin välein syöminen tuntui vähän hassulta, vaikka en ole imettämistä koskaan nähnyt ongelmaksi ja tiheän imun kausi on ihan tuttu juttu. Neuvolassa vihjailtiin, että voisin kokeilla antaa vaikka porkkanaa tai muuta vihannesta, joten näin tehtiin. Ensimmäisellä kerralla porkkanaa upposi melkein teelusikallinen ja otettiin koko touhu videolle. Sen verran hauskoja ilmeitä oli syömisen lomassa :D Myöhemmin tyttö on ihmetellyt ruokaa vähän tarkemmin eikä alas ole tainnut mennä juuri mitään. On kuitenkin maistelut nyt aloitettu ja siirrytään jossain vaiheessa bataattiin, avokadoon ja niin edelleen. Mitäpä nyt sattuu kaapista löytymään. Pääasiassa jatkellaan oman maidon kera, mutta ihan jännää on vanhemmistakin väsätä soseita pakkaseen.

Pari päivää vietimme kokonaan sisällä kovimpien pakkasten aikaan, mutta onneksi nyt keli näyttää taas lämpimämmältä, joten pääsemme ulos kärryttelemään, jos vaan jaksamme moiseen ryhtyä. Alkuvuoden aikana suunnittelin aloittavani käynnit jossain alueen "olohuoneessa", jossa pääsisimme näkemään muitakin vauvoja. Toistaiseksi asia on vasta suunnittelun tasolla ja odottaa toteutusta.. Ehkä joskus, jos saamme vähän enemmän nukuttua, voisimme asiaa harkita tarkemmin ;)

ps. en ole ehtinyt kunnon kuvia ottamaan, joten kuvituksena syyskuisia räpsyjä.




4 kommenttia:

  1. Ensimmäisinä kuukausina kehitys on huimaa, mutta musta tuntuu että tuosta neljästä kuukaudesta eteenpäin sosiaalisten taitojen kehitys tekee joka viikosta erilaisia etenkin, kun mukaan tulee ruoka. Musta tuntuu, että pienelle oli itselleenkin iso juttu siirtyä syöttötuoliin istumaan tuossa kuukausi sitten. Mahtavia ilmeitä siis luvassa teillä lähiviikkoina ja tuo uuden maistelu on hieno juttu :)

    Meillä hajosi yöunet ihan täysin tuossa neljän kuukauden kohdalla ja huomasin, että se "tiheän imun" -kausi kestikin melkein kuukauden... Ilmeisesti vauhdikas fyysinen kehitys teki unista katkonaiset ja uni ei tullutkaan kuin ihmistutin avulla. Siinä vaiheessa vauvaa ei voinutkaan siirtää omaan sänkyyn nukkumaan, nyt sitten kokeillaan kohta puolin lempeää unikoulua ja samalla yösyömisestä vierrotusta. Jännittää jo nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa on seurailla neidin kehitystä - varmasti sielläkin :) Nyt ei ole viimeaikoina otettu kovin isoja harppauksia missään asiassa, mutta "puhe" kuulostaa joka viikko vähän erilaiselle. Nyt siihen on alkanut tulla jo puolikkaita tavuja sekalaisen kiljumisen sekaan :))

      Hauskaa, miten nämä yksilöt on jossain määrin samanlaisia esim. se että 4 kk kohdalla tulee näitä unijuttuja ja tiheää syömistä vauvan kehittyessä. Meillä otettiin white noise uudelleen käyttöön ja siitä on paljon apua saada tyttö nukahtamaan. Ensimmäiset 1,5-2kk se oli meillä kokoajan päällä yöllä ja päivällä, kun meni nukkumaan. Sänkykokeilu on onnistunut hienosti, mutta aika paljon lisätyötä se teettää vanhemmille, kun täytyy juosta nostamassa tuttia ja syöttämässä vähän väliä. Ei voi puhua nukkumisesta :D

      Olisi ihana kuulla miten yösyömisestä vieroittaminen käytännössä tapahtuu? :) Jaksamista ja ihania hetkiä tytsyn kanssa <3

      Poista
  2. Kaunis kuva ja tyttö :) Muistan itsekkin tuon vaiheen, kaikki kolme käyneet saman läpi. Ei muuta kuin tsemppiä ja muista nukkua itsekkin aina kun siihen tulee mahdollisuus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito Souliina <3 Unet on vähän vähillä, kun en osaa päivällä nukkua, mutta mikäs tässä, kun kotosalla ollaan :) Miehellä vähän saattaa olla tukalampaa, kun tarvisi aivoja käyttää töissä päivällä ;)

      Poista