Vauva-arkea.



Heräsin tässä eräs päivä ajatukseen, että kaikki on salakavalasti helpottanut. Vauva täyttää ensi viikolla kolme kuukautta ja ensinnäkin totean sen, mitä varmaan kaikki pienten vauvojen äidit, eli jestas miten nopeasti aika kuluu! En edes halua ajatella, miten nopeasti ensi syksy on edessä ja pitäisi miettiä jotain työjuttuja.. hyi hyi hyiii.

Toisekseen näyttäisi siltä, että arki masuvaivoineen on aika paljon helpottanut. Siinä lienee syynä nimenomaan ajan kuluminen ja suoliston kehittyminen (?). Lopulta emme mitään sen ihmeempää saaneet aikaiseksi masuvaivojen helpottamiseksi, kuin hierontaa, ruokavalion viilausta ja maitohappobakteereja. Vauva-arjen alku meni ihan väsysumussa ja sitten ei vaan saanut aikaiseksi tai ei muistanut, mitkä kaikki sata asiaa oli tehtävälistalla.

Jossain vaiheessa pikkuisen pepa oli yhtä punainen, kuin Petteri Punakuonon nenänpää ja luulen, että se oli yksi itkun aiheuttaja lisää. Lääkärireissun kautta peppu saatiin onneksi parantumaan eikä siinä ole sen koommin näkynyt ihorikkoja. Kakkissavotta on myös hieman harventunut eikä tarvitse ihan joka kerta kaivaa neitiä niskaliejun keskeltä. Masu on siis kaikinpuolin rauhoittunut.



Elämä uudessa kodissa on ollut meidän kaikkien mielestä ihan huippua! Miehen kanssa tajuttiin, ettei Espoota ole tullut juuri mietittyä, joten saimme vielä viimeisen varmistuksen sille, että teimme oikean valinnan muuton suhteen! Espoon asunto oli nätti, mutta sijainniltaan ei meille ihanteellisin. Lopulta hyvä sijainti oli meille sittenkin se tärkein ominaisuus. Ei piha eikä omistusasunto.

Uudessa kodissa en ole vielä viitsinyt sen kummemmin nurkkia kuvailla sillä emme ole saaneet edes huonekaluja oikeille paikoilleen. Kaikki on ihan hurlumhei ja tumma lattianvärikin vaatii hieman totuttelua sekä sisustus uusimista. Olisiko nyt aika hivuttautua enemmän maanläheisiä sävyjä kohti ikuisen musta-valkoisen sijaan?

Ennen tänne muuttoa olin haaveillut leveästä ikkunalaudasta keittiössä. Halusin rakentaa siihen vihreän yrttikokoelman, vaikka todellisuuden nimissä en muista milloin olisimme jotain korianteria ruuanlaitossa käyttäneet. No, nyt on ikkunalauta keittiössä ja minttu siinä jo kauniisti kituuttaa. Keväällä voisin laittaa sen kaveriksi ainakin basilikan.



Nykyisen elämäntilanteen puolesta olen kotiutunut hirmu hyvin. Kun kaikki alkoi mennä paremmin, vauva nukkuu jo vähän päiväunia ja rauhoittuu sitteriin hetkeksi, niin saan itse tehtyä ruokaa ja kirjoitettua blogia. Pienet omat jutut saavat mielen virkeäksi. Ja se, että saa ainakin silloin tällöin syötyä kunnolla - ihanaa!

Yleensä emme tee vauvan kanssa mitään kovin ihmeellistä sillä elämä on kaikkein helpointa ja rennointa kotona ihan vaatimattomasti vaan. Jokainen lähtö vaatii oman suunnittelunsa ja vaikka se ei ole mitenkään vastenmielistä, niin nautin tästä, kun saan aloittaa aamut ajan kanssa ja katsella sateenropinaa ikkunasta. Yleensä sytyttelen muutaman kynttilän pöydälle, laitan telkkarin taustahälyksi ja syöttelen vauvaa sohvalla. Olen aika varma, että niitä kiireaamuja on tulossa vielä ihan roppakaupalla, joten nyt nautitaan iisimmästä menosta :)

Melkein joka päivä käymme pienellä vaunulenkillä tai asioilla kaupungilla, koska olen huomannut, että tyttö nukkuu kaikkein parhaiten ulkoilmassa. Toisinaan lenkki jää iltaan, jolloin menemme koko konkkaronkka ulos miehen tullessa töistä kotiin.

Olen aina viihtynyt itsekseni, joten sinänsä ei tule yllätyksenä, miten paljon tykkään olla kotona. Kirjoitin muutama päivä sitten Facebookiin, että voisin jäädä kotiin vaikka seuraavaksi viideksi vuodeksi. Niin kivalta nyt tuntuu! Minkäänlaista huono äiti-oloa ei ole ollut, vaikkemme aina jaksa lähteä ulos tai vaihtaa puseroa heti puklun jäljiltä. Ehkä se, ettemme ole niin kauheasti viettäneet aikaa muiden seurassa, ei ole altistanut myöskään sille vertailulle, miten toisissa perheissä toimitaan. Toisaalta luotan siihen, että osaan kyllä hoitaa lasta omalla, parhaalla tavallani. Ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä - eikös siinä ole jo aika hyvä resepti :)



Vaikka toisinaan olen todella väsynyt ja kaipaan enemmän omaa aikaa, unta ja huolettomuutta, niin tunnistan, miten ainutlaatuista aikaa nyt eletään enkä vaihtaisi näitä vauvan tuomia nauru- ja kiukkuhetkiä mihinkään ♥





6 kommenttia:

  1. Suloista, ja ihania kuvia! <3 IHanaa, että masuvaivat ovat helpottaneet.. Se on juuri noin, ei kannata pienistä välittää, samalla asenteellal mennään! Ihanaa joulunalusaikaa ja vauvan ensimmäistä joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On kyllä ollut helpottavaa, että mahavaivat helpottivat. Nyt oli viikon ajan lähinnä se ongelma, että kakkista ei tullut.. aina jommin kummin siis :D Mutta onneksi ne kamalimmat itkut on nyt jääny taakse.. toivottavasti :)
      Ihanaa joulun odotusta myös teille <3 Pitääkin mennä ostamaan se vauvan eka joulupallo..

      Poista
  2. Ihanat kuvat!
    Kiva, että vaivat helpottu :)
    Mukavaa loppuviikkoa ja joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne <3 Onneksi tyttö on nyt jo joka päivä hyvällä tuulella ja juttelee kovasti. On erittäin huomiota rakastava ja päättäväinen tapaus ;) Tunnelmallista joulun odotusta <3

      Poista
  3. Hei! Halusin vain sanoa, että olet niin kaunis ja hehkut äitiyden onnea! Nauti jokaisesta vauva-arjen hetkestä, vaikka se välillä saattaa olla puuduttavaakin. Kuten kaikki sanovat, vauva-aika hurahtaa niin nopeasti ohi! Itselläni on jo pieni ekaluokkalainen, ihanaa aikaa tämäkin, mutta kieltämättä joskus kaipaan vauva-aikaa ja sitä vauvan tuoksua. Varsinkin, kun Luoja ei suonut meille toista lasta. Senkin vuoksi kannattaa ottaa kaikki irti jokaisesta hetkestä, sillä koskaan ei voi tietää, saako elää vauva-aikaa enää uudelleen. Kaikkea hyvää ja mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos sinulle <3 :´) Täällä on yritetty nauttia kaikesta ja suurimpienkin itkujen keskellä oli hyvä huomata, että kyllä sitä jaksaa, kun onhan tämä kaikki kuitenkin niin ihanaa. Tietysti jokainen tarvii myös unta, mutta noin muuten olemme kyllä nauttineet ihan joka päivä sen mitä sillä hetkellä on pystynyt :)) Vauva-aika menee kamalaa vauhtia, joten nyt otetaan rauhallisesti ja tutustutaan pieneen. Olet ihan oikeassa siinä, että kerta voi olla ensimmäinen ja viimeinen <3
      Ekaluokkalaisen kanssa on varmasti hauska jutella, miten koulussa on mennyt ja katsella yhdessä läksyjä. Voi niillä on jo niin omat jutut :) Kaunista joulun alusaikaa <3

      Poista