Tässä ja nyt.



Noniin. Alkaa tämä tyttö olla sillä mielellä, että blogi vetää taas puoleensa. Onkin ollut kova ikävä tänne! Oletteko muuten huomanneet, että vaikka olisi suruja ja huolia elämässä niin blogiin on aina kiva palata? Että tämä on vähän niinkuin terapiaa kirjoitella täällä tai kuulla muistakin ihmisistä? Joskus tajusin sen itse, kun joku ihmetteli miten olen niin pian sen hetkisen vastoinkäymisen jälkeen jaksanut tulla tänne.

Niin, yhdestä asiasta pitikin teille kirjoittaa. En oikein tiedä miten sanat valitsisin, että saisin ne ymmärrettävästi sanottua, mutta nyt toivon ensimmäisen ja viimeisen kerran erästä asiaa. Olitpa sitten kuka tahansa; kaveri, naapuri, sukulainen, työtoveri.. Toivoisin, että ymmärtäisit tämän olevan paikka, minne tulen purkamaan vain niitä asioita, mitä täällä haluan käsitellä. Että tämä blogi ei ole minun koko elämäni ja että minä en ole kokonaisuudessaan sama asia, kuin blogini. Kirjoitan täällä asioista, jotka sillä hetkellä sattuvat olemaan mielessäni tai tuovat minulle inspiraatiota. Se aihe on vain yksi niistä tuhansista, jotka samaan aikaan mielessäni risteilevät. Jos kirjoitan haaveilevani design-valaisimesta, se ei tarkoita, että olisin yhtä pinnallinen, kuin se valaisin. Että elämässäni ei olisi mitään tärkeämpää sillä hetkellä, kuin se valaisin. Olen vain sattunut saamaan sen lampun jostain mieleeni ja ihan ohimennen käyn siitä täällä höpisemässä. Miten minä nyt sen sanoisin tällä huonolla ulosannillani? Sanotaan vaikka niin, että täällä kirjoittelee Cherry, ei Kirsi. Olisiko se helpompi käsittää? Kirsillä saattaa olla elämässään vaikka mitä meneillään, mutta Cherry ei siitä täällä kerro. Olen kirjoittanut blogia yli viisi vuotta ja en edes ala laskemaan, mutta voin paljastaa, että olen ollut sinä aikana esimerkiksi sairaalassa kymmeniä kertoja. Olenko kertonut niistä aina täällä? No en ole. Ihmisiä on kuollut noiden vuosien aikana, olen kokenut lukuisia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä tuona aikana. Mutta minä en ole niistä tällä kirjoittanut, koska tämä ei ole se paikka, jossa haluan niitä läpikäydä. Blogi on välillä toki myös pienten pettymysten purkupaikka, vaikka sellaisten, että meidän orkidea meni ja kuoli taas kerran. Se heilauttaa elämääni suurinpiirtein yhtä vähän, kuin se, saanko sitä design-valaisinta lopulta itselleni ollenkaan.

Haluan kirjoittaa täällä niistä asioista, jotka juuri sillä sekunnilla mielessäni pyörivät. En koskaan tee blogikirjoituksia varastoon, jotta voisin julkaista ne myöhemmin. Elän aina tässä ja nyt mitä blogiin tulee. Sen takia saatan joskus luvata, että kirjoitan vaikka jonkun linssivertailun ja sitten sitä ei koskaan kuulukaan. Pyydän anteeksi, minä vain olen tällainen. Jos ei sitten tunnukkaan siltä, niin se postaus jää tekemättä. Teen sen ehkä joskus myöhemmin tai sitten en ollenkaan. Pyrin kuitenkin olemaan siinä määrin rehellinen, että jos oikeasti olen jotain luvannut, niin pidän kyllä lupaukseni ennemmin tai myöhemmin.

En ole pyrkimässä ammattibloggaajaksi, koska se elämä ei ole minua varten. Mutta toki tämä harrastus vie niin paljon aikaa, jos tätä tekee kunnolla, että on mukavaa saada joskus jotain itsellekin kauniiden kommenttien ja hyvän mielen lisäksi. Olen saanut tätä kautta ihan hirveästi iloisia asioita lähtien kynsilakoista ja päätyen ystäviin. Joskus on vain helpompaa tehdä joku kiva kollaasi tavaroista tai vaatteista, joista haaveilee. Jos elämässä on suruja, joista en halua tulla tänne kertomaan, saatan tehdä jotain todella pinnallista saadakseni muuta ajateltavaa ja kivaa hömppää, joka piristää omalla tavallaan. Se ei tietenkään tarkoita, että olisin joka kerta surullinen, kun blogipostaus sisältää kollaaseja ;)

Aina välillä tulee mietittyä blogin punaista lankaa sillä onhan sen avulla helpompi itsekin rajata mistä asioista täällä juttelee. Olen kuitenkin halunnut pitää blogini aika laaja-alaisina aiheiltaan, koska niin kuin sanoin, joskus tekee mieli postailla sisustuksesta ja seuraavalla viikolla kerron metsälenkeistä Vilman kanssa. Se on osoittautunut kaikkein parhaimmaksi systeemiksi itselleni ja blogin lukijamääriä seuratessa voisin kuvitella, että tämä linja miellyttää myös muita.

Kaikista pinnallisistakin aiheista riippumatta koen olevani hyvinkin syvällinen ja tunteellinen, elämää pohdiskeleva ja vahva ihminen. Loppujen lopuksi meistä ei kukaan pysty lähtemään täältä Vuittonin laukun kanssa, vaikka siitä miten pitäisi. Elämän viimemetreillä painaa ihan toisenlaiset asiat - se mitä on kokenut ja miten tyytyväinen siihen ja itseensä on.

Jatkossa tulen kirjoittelemaan blogiin ihan samaan tapaan, kuin ennenkin, mutta luultavasti ette enää saa päivittäisiä postauksia, ette ehkä edes joka toinen päivä. Elämässä on niin paljon muutakin, kuin tämä blogi, se taisi jo tulla selväksi ;)

Kaikkea hyvää ja kaunista kevätpäivää teille ihanille!!




33 kommenttia:

  1. Nimenomaan. Ihminen määrittää itse blogin, mutta blogi ei määritä ihmistä! <3

    VastaaPoista
  2. Ihana kirjoitus, kiitos siitä! Jaan täysin samat ajatukset :)

    VastaaPoista
  3. Jotenkin menin niin sanattomaksi, kun luin tämä etten keksi nyt yhtään järkevää lausetta muodostettavaksi. Yövuoroputkella ja neljän tunnin unillakin lienee vaikutusta asiaan.. ;) Mutta komppaan ja tykkään. Tämmönen itkupilliherkkis kun olen, niin itku tuli lopuksi. Sun blogi on ihan parhautta. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 <3 Hei mä tiedän tuon yövuoro-vähät-unet-kombon! Sitä voi verrata humalaan, mutta ei kuitenkaan yhtään :D
      Ihana oot Kaisa <3 Kyllä mäkin taisin vähän tirauttaa ton biisin takia...
      Kiitos kultaisista sanoista ja hymystä, jonka tänne sait aikaseksi :)

      Poista
  4. Löysin blogisi vasta vähän aikaa sitten, mutta tykästyin heti tyyliisi kirjoittaa sekä selkeisiin ja kauniisiin kuviisi. Kirjoituksesi ovat mielenkiintoisia ja pidän siitä, että kirjoitat monipuolisesti eri aiheista. :)
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iida tuhannesti palautteesta ja mikä parasta, on kiva kuulla, että tykkäilet jutuista täällä :) Varmasti jatkossakin mennään nimenomaan erilaisilla aiheilla, koska mun päässä risteilee kokoajan vähän kaikenlaista, hahaa.
      Superaurinkoista viikkoa siulle!

      Poista
  5. Hyvä postaus! Tunteellinen, koskettava musiikki!
    Aurinkoa ja haleja sinulle! <3

    VastaaPoista
  6. Hyvä kirjoitus, ihana blogi. Ihana on myös Cherry kuten varmasti myös Kirsi. :) Kiitos kivoista postauksista vuosien varrella ja inspiraatiosta erityisesti valokuvien/kuvauksen suhteen. Ainoa huono puolihan tässä blogissa on se, että upeiden kuviesi jälkeen omat kuvat (ja hääkuvat!!) näyttävät tosi ankeilta ;) Mutta kenties joku päivä pääsemme perheeni kanssa sinun kuviesi päätähdiksi, se olisi mahtavaa. Palaan asiaan kesällä. Ja mitä tuohon iloihin ja suruihin tulee niin elämä on. Joskus vaikeampaa, joskus helpompaa. Kivat ja kauniit asiat usein onneksi piristävät vaikeampinakin päivinä. Itselläni oli vaikea syksy, jossa risteilivät suunnaton onni ja ahdistus. Nyt jo valoisammin kevättä kohti. Aurinkoa myös sinne, ja taas kerran, rapsut Vilmalle <3

    Vakkari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vakkari <3 Ihana kuulla sinusta!
      Jokainen kiva kommentti lämmittää mieltä erityisellä tavalla, mutta se vasta ihanaa onkin, että lukijat pysyvät linjoilla kuukaudesta ja vuodesta toiseen, vaikka välillä olisi hiljaisempaa :) Hahah, mutta tuota hääkuva juttua mä en nyt usko yhtään ;)) Niissä on varmasti juuri se tunne, joka teillä oli silloin <3
      Elämä on kyllä siitä mielenkiintoista, että tulevasta ei koskaan tiedä. Joskus toki tuntuu, että joltain asialta voisi säästyä, mutta ehkä myöhemmin kaikesta ikävästäkin löytyy jotain hyvää :) Toivottavasti sinunkin kevät olisi pääasiassa sitä onnea ja iloista mieltä <3 Halaus!!

      Poista
  7. Juuri näin!!! Seuraan sinua juurikin sen tähden, että pysyt hieman "salaperäisenä".Myös siksi että kuvasi ovat aivan ihania ja se, että aiheet ovat monipuolisia eli juurikin se, ettei koskaan tiedä etukäteen mitä uusi postaus sisältää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ammari <3 Tämä oli ihana kuulla! Kauniita kevätpäiviä sinulle <3

      Poista
  8. Nyt menin jotenkin ihan pihalle... oletko saanut palautetta vai mitä on tapahtunut? Itse olen seurannut blogiasis jo pidempään ja olen tykännyt jokaisesta postauksestasi. Vallankin kuvat ovat olleet aina aivan ihania ja sitten on supersuosikkini Vimpula =D. Jatka samaan malliin, toivottavasti taas pian kuullaan sinusta <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen saanut palautettakin, mutta lähinnä olin muutenkin ajatellut tästä kirjoittaa ja nyt tuli sopiva hetki :)
      Sinä ootkin yksi eniten kommentoivia niin tänne, kuin Instankin puolelle - kiitos siitä, ihan superkiva juttu <3 Vimpula on meidän päivien piristys, joten tulee varmasti vilahtelemaan kuvissa ja jutuissa niin kauan, kun saadaan hänen seurastaan nauttia :) Halauksia <3

      Poista
  9. Laitan nimenomaan sulle, Kirsi tähän yhden sydämen ♥ ja halin vielä perään. Ja joskus ehkä kopion sulta tän postauksen omaan blogiin, jos oikein tuntuu siltä ettei kaikki ehkä ihan ymmärrä eroa blogin kirjoittajan ja sen takana olevan ihmisen välillä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIITOS TARU <3
      Yhä edelleen tuntuu löytyvän niitä ihmisiä, joilla ei ole bloginlukutaitoa, medialukutaitoa.. miksi sitä nyt haluaa kutsua. Minullakin on joskus jotain muuta päässä, kuin ajatus siitä, millaisia coffee table-kirjoja ostan seuraavaksi ;) Tämä on niin vaikeaa tämä bloggaaminen välillä, kun haluaisi kertoa kaikenlaista, mutta miettii, että kannattaako se tai onko se fiksua. Jättää sitten helposti ne pinnalliset jutut julkaisuun ja kuva, jonka blogin kautta itsestään luo voi olla ihan tosi omituinen :D

      Poista
  10. Loistava kirjoitus! Varmaan suurin yksittäinen syy siihen miksi esiinnyn blogissani nimimerkillä on se, että ihmiset (tutut, puolitutut ja tuntemattomat) ymmärtäisivät juuri tuon mitä sanoit, että blogi on vain osa minua, ei koko totuus. Ja helpottaahan se itseäkin jollain tavalla, vaikka ei mulla mitään oman nimen julkaisemista vastaan olisikaan.

    Kiva kuitenkin, että tulit meitä taas moikkaamaan. Blogisi on yksi suosikeistani ja luen aina innolla uudet postaukset, tuli niitä miten usein tai harvoin tahansa. Ihanaa ja aurinkoista kevättä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Miss J. Tuli tämmöistä ajatuksen juoksua tällä kertaa ;) Kyllä ihmiset varmaan pääpiirteittäin ymmärtää sen eron blogijuttujen ja oikean ihmisen välillä, mutta joskus se raja tai ajatus vähän unohtuu. Ja toki voin kyllä ihan oikealla nimelläkin nämä postaukseni allekirjoittaa, mutta tuo Cherry-nimi on keikkunut matkassa jo niin kauan, että mennään nyt sillä ainakin toistaiseksi.

      Ihana kuulla ja olen niin onnellinen blogini lukijoista <3 Aurinkoa sinunkin kevääseen <3

      Poista
  11. Jätit takin niin tyhjäksi, että tyydyn laittamaan vain "<3". Halauksia!

    VastaaPoista
  12. Todella hyvä postaus Kirsi! :) Miten satuinkaan sinun blogiisi juuri nyt?! Nyt kun mietin aloitanko jälleen bloggaamisen vai en ja selailin vanhoja päivityksiäni..:) Blogista tosiaan saa vain pintaraapaisun ihmisen elämästä. Puolitoista vuotta on ollut hiljaiseloa osaltani, mutta elämä on jatkunut iloineen ja suruineen. Ihanaa kevään jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä! Oi, ihana ylläri :)) Jos kysyt multa, niin aloitat tietenkin ;) Vanhoja päivityksiä on hauska lukea, varsinkin reilusti vanhoja, kun kaikkia tapahtumia ei edes muista ja tajuaa miten kivaa, että jostain tilanteista on tullut otettua ylipäätään kuvia :)
      Tuuthan vinkkaamaan mikäli palailet? Ihanaa kevättä M <3

      Poista
  13. <3<3<3<3<3
    Kaikkea hyvää kevääseesi ja halit.

    VastaaPoista