Vapaapäivillä.


Pikkuhiljaa se on uusi vuosi alkanut täälläkin päässä. Juuri nyt vapaapäiviä vietellen ja uutta vuosilukua opetellen. Hetken aikaa vielä menee, että kolmentoista sijasta osaa kirjoittaa neljätoista, mutta en liene ainut!

Uuden vuoden aatto sujui aika jännittävissä merkeissä, ainakin Vilmalla. Tuntui todella pahalta katsoa toisen tärinää vierestä ja päätettiin, että ensi vuonna harkitaan kyllä jonkin sortin lääkitystä. Satuttiin huomaamaan vuoden lopulla jossain uutislähetyksessä keskustelua lääkityskokeiluista ja sen haastattelun perusteella jäi ihan positiivinen kuva. Ettei koira olisi ainakaan ihan lääketokkuraisen oloinen vaan ihan oma itsensä, mutta huomattavasti rauhallisempi, kuin tavallisesti paukkujen aikaan.

Tuli tuo paukkujuttu mieleeni vielä uudelleen, kun tänä aamuna löntysteltiin metsässä Vilman kanssa kaikessa rauhassa ja yhtäkkiä joku pamahti. Vilma lähtee sekunnissa juoksemaan ihan sama mihin suuntaan (ei välttämättä edes kotiinpäin), jos kuulee minkä tahansa pamahduksen. Se on vähän kurjaa, vaikka ollaan kyllä edistyttykin tässä asiassa. Tällä kertaa sain sen pysähtymään ja jopa huomion kiinnitettyä muihin asioihin (keppileikkeihin), mutta hirmusen usein se ei meinaa rauhoittua pitkään aikaan. Nyt kun uusi vuosi on vielä niin tuoreessa muistissa, on tuo juoksentelu vähän herkemmässä.


Muuten meillä olikin taas oikein mukava aamulöntystely. Tällä kertaa todellakin löntystely sillä näiden kurakelien ansiosta Vilmalle tulee usein tassutulehdus jompaankumpaan etutassuun ja yritetään välttää sitä näiden superihanien tossujen avulla. Voitte kuvitella miten paljon Vilmuska niitä rakastaa ;) Äippä ei meinaa saada nauruaan lopetettua, kun toinen kävelee niin hassusti. Tosin, lempikaverikoiran tullessa vastaan ei kyllä pomppimisella ja sekoamisella ollut rajoja ja tossutkin siinä hulinassa ihan unohtui.. Sitten taas kaverikoiran mentyä oli niin kamalan kurjaa ;) Söpö ♥

Viime sunnuntaina saatiin miehen kanssa tarpeeksemme joulukuusista ja siivottiinkin sisältä kaikki joulukoristeet pois. Tähdet jäi vielä ikkunaan (yläkuvassa olohuoneen suurin tähti), koska kyllä tämä pimeys sentään jonkin valonpilkahduksen kaipaa.
Pari sypressiä (vai oliko se kataja..?) ostin loppuvuodesta tuohon seinustalle koristamaan ja noinkin pieni juttu tuo ainakin itselleni tosi paljon iloa. Terassintuoleilla voisi melkein aamukahvit juoda näillä keleillä! Tuossa kun on yleensä tähän aikaan metrin verran lunta..


Semmoinen pieni ulkoilu meillä Vilman kanssa tällä kertaa. Jokainen pihan nurkka oli käytävä läpi nenu maassa, jos vaikka uusia hajuja löytyisi ja muutama hiirikin luultavasti tuosta pihan poikki viipottanut.

Nyt taidan mennä jatkamaan kukkaruukkujen pesua. Olen nimittäin käynyt kohta jokaisen kaapin ja varaston läpi etsien myytävää tai poisheitettävää tavaraa. Kirpparipöytä on varattuna ja toivon saavani muutaman lantin meille täysin turhasta tavarasta. Tuntuu niin hyvältä saada kaappeihin tilaa!

Seuraavaksi blogin puolella kirjavinkkejä, joten jos uutta lukemista kaipaat, pidä linja auki tänne suuntaan :)

Mukavaa keskiviikkoa!



17 kommenttia:

  1. Hahaha. :D Mitkä ihanat tossut! Osaan niin kuvitella, kuinka naurat vedet silmissä ekat viisitoista minuuttia. ;) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä, oikein tyylinäyte ;)) Eläinlääkäri myi noi viimeksi meille ja Vilma suorastaan rakastaa, kun niitä aletaan heilutella sen nenun edessä ;) Lenkillä kuuluu sellanen hauska lutkutus, kun se kävelee niiden kanssa. Hihi <3

      Poista
  2. Voi suloinen Vilma <3! Voin ihan sieluni silmin nähdä teidän kävelyreissun. Tossut ovat kyllä söpöt, mutta uskon, että Vilma ei niistä oikein tykkää =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, tänään otettiin jo ihan useita juoksuaskelia, vaikka protestiksi Vimpula lähtikin metsän pahimpaan ryteikköön rämpimään = yrittämään saada tossuja jalasta.. Voi tota reppanaa :D

      Poista
  3. Voi että mikä ihanuus! :) Meillä myös käytetään näillä kurakeleillä tossuja, tosin ihan vain omistajan laiskuuden takia. :D Tosin koirani ei oikein pidä tossuista vaan juoksee heti pakoon olohuoneen sohvapöydän alle kun sanon taikasanat "mennään ulos". En ymmärrä miten ennen niin innokkaasti uloslähtevästä koirasta on tullut tuommoinen... Taitaa olla pahatkin traumat. :D Mutta kun ei jaksa millään jokaisen ulkoilukerran jälkeen olla pesemässä tassuja ja pelkällä pyyhinnällä tulee silti hiekkaa sisälle aivan järjetön määrä. Tulispa jo pakkasta!

    Mutta taas niin ihania kuvia, ai että näissä kyllä silmä lepää. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä täytyy olla jotkut tosi hyvät tossut sitten, jos omistajan laiskuuden takia :D Nuo nimittäin kyllä tuntuu työllistävän meitä täällä päässä paljon enemmän, kun tassujen pesu. Tippuvat helposti jalasta ja mietin jo kaikenlaista patenttia, että jos saisi vedettyä narun selän yli jotenkin.. Ei muuta kuin ompelemaan ;) Noh, uskon, että kohta tulee lunta ja pakkasta niin nuokin jäävät taas vähäksi aikaa unholaan!
      Kääks voi ihanuus teidän koirulia <3 Ulkoilusta on selvästi tullut pieni painajainen :D

      Voi kiitos, ihana olet <3

      Poista
  4. Voi pikku Vilmaa ❤️ Meillä on hoidettu muuten tassutulehduksia Bacibact pulverilla, hoitaa pikkutassut nopeasti kuntoon! Toivottavasti nämä märät säät vaihtuisivat pian pakkasiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos muistutuksesta! Ihmisilläkin tuo tehoaa tosi nopeasti, joten varmasti myös koirilla! Pitääkin hankkia tuota kaikenvaralle :)

      Poista
  5. Ihania kuvia!

    Meillä Edi-westie pelkää myös raketteja ja apuna on ollut nyt parina uutena vuotena "lääke" nimeltä Calmex, jota saa ihan ilman reseptiä apteekista ja tämä auttaa meillä hyvin ja ei tee koiraa tokkuraiseksi niin kuin rauhoittavat lääkkeet ilmeisemmin tekee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina lääke-vinkistä, voipi olla, että ensi vuonna kokeilemme juuri tuota :)

      Poista
  6. Kirppistely on kyllä kätevä tapa pitää kaapit siistinä, harrastan usein itsekin. Ja kirjoista taasen tuli mieleen, että mulla on yhä sun kirja, mut en ole ennättänyt vielä lopettaa sitä, mutta siis ei hätää, tallessa on :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu! Nyt on kolmas kerta menossa vuoden sisään ja hyvin on tavara kadonnut. Tosin, siinä ja siinä saanko enää omiani takaisin, kun jäljellä on tosiaan vain jotain kukkaruukkuja ja muuta yhtä "turhaa". Toivotaan, että joku lantti irtoaa.
      Ja juu, lue rauhassa, palauttelet sitten kun saat kahlattua läpi :) <3

      Poista
  7. Silloin kun koitti ensimmäinen uusivuosi meidän koiralle, otin sen puoliltaöin mukaan ulos, enkä kiinnittänyt siihen huomiota kun ilotulitus alkoi. Asutaan siis maalla, joten tulitus on jokseenkin "hillitty". Nykyään se on ihmeissään kun paukkuu, hakeutuu ehkä pöydän alle, mutta ei missään nimessä tärise ja vingu. Toinen koira tulee maaliskuussa. Saapi nähdä miten sen kohdalla käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihana tilanne teillä. Tuo kyllä helpottaa kaikkein uusia vuosia. Täällä kun ei oikein tee mieli lähteä edes minnekään, kun toinen pelkää niin kovin. Meillä kun paukkuu ihan pihassakin naapurien toimesta niin ei oikein pakoonkaan pääse. Toivottavasti teidän uusi tulokas ottaa vanhasta mallia :)

      Poista
  8. Mä niin säälin koiria, jotka pelkäävät uutenavuotena. Tulen siitä niin surulliseksi :( Meidän koira taitaa olla joku pönttöpää, se kun ei pelkää raketteja yhtään. Päinvastoin. Se yrittää ottaa niitä kiinni :D Aina kun raketti lähtee vauhdikkaasti taivaalle, pitää mun varautua pitämään kovemmin kiinni, ettei lähde juoksemaan perään. Pentua pelättiin kyllä, mutta jossain vaiheessa pelko vain lähti.

    Hihii xD Mä niin tiedän, miten huvittavalti Vilma näyttää, kun saa tossut jalkaan. Meillä meinaan sama homma. Takatassujen tossut on vielä paljon pahemmat xD Hyvä ettei toinen kävele pelkästään etutassuilla.

    VastaaPoista