Lämpöiset varpaat.


Hyinen pakkaskeli saapui viimein ja nyt on saanut urakalla kaivella niitä lämpöisimpiä huiveja ja untuvatakkeja esiin. Viime yönä satoi nätti puuterilumi maahan edellisen jatkoksi ja muutenkin ulkona on ollut ihan superkaunista vaaleanpunaisine pilvineen. Arvatkaa vaan mitä meidän neiti pakkaskoira sanoo lumesta! Ei oo kuulkaa riemulla rajoja :)


Minä ite olen ihan armoton palelija ja aina jäässä. Olen varmasti monta kertaa mainostanut, että jätän villasukat hädin tuskin heinäkuussa jalasta, jotta voin taas syyskuussa ne pukea kotona ja töissä ollessani. Kylmänsietokykyni keikkuu aika heikoissa lukemissa, joten kamppeiden on oltava kunnossa, jos mittari näyttää yli kymmentä pakkasastetta. Eniten inhoan sitä, jos varpaat on jäässä, joten talvikenkien päivitys oli jälleen paikallaan. Jos jalkani olisi yhtään pienempi, ostaisin luultavasti Uggit monen muun tapaan. Mutta kokeilin niitä kerran ja näytin todella hassulle. Jätin ne sitten suosiolla kaupan hyllylle.

Sen sijaan tilasin * Brandokselta tuommoiset kuvassa näkyvät Lacosten talvikengät ja meistä tuli heti parhaita kavereita. Kengät on aivan uskomattoman ihanat jalassa - yhdet mukavimmista mitä olen koskaan omistanut. En tiedä mitä kumia tuo pohja on, mutta se eristää kylmää ihan tajuttoman hyvin eikä varpaat ole jäätyneet näissä vielä kertaakaan. Tuolla bussipysäkillä kökkiessä ja työmatkoja kävellessä tällaiset asiat on ihan ykkösjuttuja mulle.
Koska oikea kokoni olisi oikeastaan 40,5, ajattelin, että näihin neljäykkösiin saattaisi mennä vielä kaiken kruunuksi sellaiset villapohjalliset ja niiden myötä voisin lähes asua lumihangessa näiden kanssa!
Ensin tilasin * mustat ja sitten huomasin, että * ruskeat on nyt puoleen hintaan, joten talvikenkärepertuaarini tuli juuri täyteen.


Vilman kanssa oltiin jälleen tänään tuolla lähimetsässä tarpomassa. Vimpula pyöriskeli kinoksissa ja minä tutkailin kameran kanssa lumisia mustikanvarpuja. Oikeastaan lähdin tuulettamaan aivojani monta tuntia kestäneen operaattorisodan jälkeen. Olen nimittäin vaihtamassa liittymää sekä operaattoria eikä homma todellakaan sujunut, kuin tanssi. Useista epätoivoisista puheluista huolimatta kumpikaan operaattori ei myöntänyt "virhettään" ja syyttelivät vain toisiaan. Lopulta koko aamupäivän kestäneen taistelun jälkeen noin miljoonas tavoittamani ihminen sai viimein homman hoidettua, mutta sitten tajusin, että puhelimestani oli hävinnyt ihan kaikki kymmenistä muistiinpanoista, kuvista ja appseista lähtien. Väänsin jo todellakin itkua ja kirosin miksi edes käytän moisia tekniikkavempeleitä tärkeiden asioiden tallentamiseen tavallisen kalenterin sijasta. Tekstiviesteilläkin tuntui olevan kova arvo siinä kohtaa. Kauniita sanoja ja kivoja viestejä on vaan niin kiva joskus lueskella uudelleen. Parin tunnin taistelun jälkeen (kun en mistään mitään tajunnut) sain jollain ilveellä puhelimen päivitettyä ja homman pelittämään. Tanssin kuulkaa sellaista voitontanssia, kun viimein tajusin, että sain kaikki menetetyt tiedot takaisin. Nyt kirjoitan ne lukemattomien kirjojen listat ja miljoonat sitaatit jonnekin turvaan, ettei tarvi enää ainakaan niiden puolesta itkeä ;) Koneet hajoilee, mutta tavallinen muistikirja voi korkeintaan kadota hetkeksi.


Olen kuvannut tuota meidän lähimetsää nyt kaksi vuotta edestä ja takaa, alhaalta ja ylhäältä, kesällä ja talvella. Mutta joka kerta sinne on niin kiva mennä ja katsella vuodenaikojen vaihteluja. Talvella, kun tulee tosi korkeat hanget, koko metsä näyttää ihan sadusta poimitulta. Kesällä taas kymmenet linnut laulaa siellä ja valkovuokot kukkii silmänkantamattomiin. Metsällä on aina ollut tosi positiivinen vaikutus meikäläisen fiilikseen.
Tultiin Vilman kanssa paljon paremmalla mielellä takaisin kotiin!



Itselläni alkoikin nyt jo viikonloppuvapaiden vietto, joten kaadan pitkästä aikaa lasin viiniä ja tsekkaan mitä kaikkea telkkari on tallentanut boksille. Putouksesta en niin välitä, mutta Voicea on tullut seurattua. Sen lisäksi huomasin pari uutta suomalaista juttua nimeltä Siskonpeti sekä Kimmo. Miehen kanssa ollaan koukussa Netflixsin Orange is the new black-sarjaan, joten ei tässä ainakaan ohjelmat pääse loppumaan. Korkeintaan takamus vähän leviää ;)


Hyvää viikonloppua!

*)mainoslinkkejä




10 kommenttia:

  1. Onpa nätit kengät, varsinkin ne ruskeat! En ole ikinä tilannut mitään tuolta, enkä kenkiä muutenkaan milloinkaan, mutta nyt tekisi kyllä noita. Kiitti vinkistä! Hanna
    ps. Käyn melko säännöllisesti lukemassa blogiasi ja ihastelemassa kauniita kuvia, taidan nyt vasta ensimmäistä kertaa kommentoida. Muistan mm. postauksen kellostasi, sekin oli kaunis ostos. Oletko ollut siihen tyytyväinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin :) Ruskeat on kauniin väriset ja niin pehmoset jalassa. Saa tulla lisää lunta mun puolesta ;) Kävitkö hakemassa omasi?

      Tosi ihanaa, että kommentoit, kiitos paljon <3 Koskaan ei ole liian myöhäistä kirjoitella, vaikka olisi lukenut blogia jo pitkään. Varmasti suurin osa vain lueskelee ja vain toisinaan antavat kuulua itsestään. Se yksikin kommentti siellä täällä piristää mieltä todella paljon <3 Ilman kommentteja tuntuu siltä, kuin puhuisi seinille ;)
      Olen ollut kelloon supertyytyväinen! Se on ihana! Odottelen, että Keskisen kelloon tulisi lisää Wellingtoneja ja tilaan sitten mustan itselleni. Tuo ruskea/kulta kun ei ihan kaikkeen sovi ;) Voin suositella niin kelloa kuin Keskistäkin!
      Mukavaa viikon alkua sinulle <3

      Poista
  2. Kauniita kuvia ja ihanat kengät! Itse olen samanlainen vilukissa ja varpaat on aikalailla nonstoppia jäässä lokakuusta huhtikuuhun :D Onneksi kotiin hankin shepherdin superlämpimät karvatossukat, ne pitää varpaat lämpimänä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla Kellistä <3
      Hih, hyvä etten ole ainut vilukissa ;) Se on joskus rasittavaa, kun toiset riisuu pitkähihasta ja itse pukee lisää päälle, heh. Nyt alkaa olla patterit täysillä jo kotonakin. Vihoviimeisenä keinona haen vielä kuumapuhaltimen kellarista, jos ei muu auta, ja istun sen eteen ;) Sun tossut kuulostaa superlämpösiltä!

      Poista
  3. Uuupeita kuvia. Vau! Hitsi olet sä aika supermimmi jos sai hommat itse palautettua. Mun taidot eivät olisi todellakaan riittäneet ja luuri olisi päätynyt mitä luultavimmin hankeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitti Ansku <3 Meillä oli kiva metsäretki vol miljoonas ;D
      Ei ollut kuule kaukana heittää hankeen ja hypätä itse perässä! Meni hermot ihan kunnolla..argh! Onneksi selvittiin ja nyt on varmuuskopiot visusti tallessa kaikesta - ainakin toivottavasti :)

      Poista
  4. voi miten kauniita kuvia <3
    mä oon ite jotenki nauttinu tosi paljon näistä pakkaspäivistä, en kyllä onneksi oo vilukissa. mutta oon kyllä tajunnu että kunnon talvivaatteisiin ja kenkiin kannattaa panostaa, koska sitten on lämmin ja kiva olo niissä.. voi nauttia tosta kauniista maisemasta keskittymättä paleleviin varpaisiin :)
    mutta siis, ihana postaus ! kiitos :)

    -Maria

    http://dejiss.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana <3
      Niimpä, kaikesta nauttii paljon enemmän, kun on välineet kunnossa :) Oli sitten sporttailusta tai pakkaspukeutumisesta kyse! Jos on varpaat jäässä niin lämmin takkikaan ei auta mitään!
      Eiköhän näitä kylmiä ilmoja ole luvassa vielä jonkin aikaa. Mukavaa viikon alkua sinulle <3

      Poista
  5. Oih, niin ihania talvikuvia ja upeat kengät! En malta odottaa lauantaita ja, että pääset tekemään valokuvaustaikojasi meidän kanssa <3 PUS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Olikin se lyhyt aika, kun tämmösiä lumikuvia edes sai tänä talvena!

      Poista