Tuulitukka.

Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen sain aikaiseksi kaivaa rakkaan pyöräni kellarikomerosta. Ennen vanhaan ajelin sillä paljonkin asuessani monta vuotta Helsingin lähiössä. Silloin melkein kaikki työpaikkani olivat lähellä ja pyörästä tuli tärkeä työmatkaväline. Pyörän kanssa ei koskaan tarvitse miettiä aikatauluja ja sen kanssa voi oikoa metsän poikki tai pikkupolkuja. Kauppassakin sillä käy ihan tuosta noin vaan ainakin kesällä.

Talvella raukkaparka joutuukin odottelemaan kevätlumien sulamista koko pitkän pimeän kauden. Tämä kauhea omistaja unohti sen vielä kaiken lisäksi toissatalvena ulos ja rakas pyöräparkani löytyi varmaan kolmen metrin lumikinoksen alta aivan kylmissään.

Näiden kaikkien kurjien tapahtumien jälkeen en vaan saanut aikaiseksi huoltaa pyörääni ja keskustassa asuessani pelkäsin edes lähteä sinne liikenteen sekaan ajelemaan. Minusta pyörällä kuuluu ajella sellaista pitkää suoraa, jossa molemmin puolin kasvaa keltaista viljaa, heinäsirkat sirittää, aurinko paistaa täydellä teholla ja hiukset hulmuavat kaukana jossain takana. Lapsuuden fiilikset pyörälläajamisesta ei näköjään katoa koskaan..


Muuton jälkeen en ole sitten löytänyt edes pyöränavainta ja huusinkin melkoisen inkkarihuudon, kun tuolla yläkerrassa purin muuttolaatikoita tässä hetki sitten. Sieltä se viimein löytyi kaiken rojun keskeltä. Heti sitä sitten miehelle näyttämään ja uskallettiin kaivaa pyörävanhukseni kellarista päivänvaloon. Vähän oli renkaat rutussa, mutta mies niitä laitteli eikä aikaakaan kun jo huristettiin pitkin Espoon katuja!

Vau mikä fiilis!


Itse olen aina tykännyt ajaa mahdollisimman mummomaisella pyörällä. Ei vaihteita, ei mitään, kiitos. Liike on pehmeää ja polkimien rytmi juuri sopivan hidas minulle. Mies taas on aivan päinvastainen. Pyöräillyt elämässään satoja (öö, tuhansia?!) kilometrejä ja on välineet ja vermeet viimeisen päälle. Ja hyvä peppu ;)

Oli meinannut ostaa minulle Jopon huomenlahjaksi ja olisin varmaan haljennut onnesta kyllä, mutta lopulta luovuttanut, kun tajusi minun olevan niihin varmaan ihan liian pitkä. Ei se mitään, kun mummopyöräkin on aivan ihana. Edellinen tosin varastettiin, se oli vielä parempi, mutta ehkä rosvo on nyt ajellut sitten menemään suu hymyssä.


Ensimmäisen espoolaisen pyöräretken teimme viime sunnuntaina. Ajeltiin jonnekin rantaa kohti ja minä pää kallellaan katselin kaikkia upeita taloja. Että voi joku asua noinkin upeasti! 
Levähdettiin rantaveden tuntumassa kivillä istuen. Aurinko lämmitti nassuja, mies otti kainaloon ja hetken oltiin siinä vaan.

Voi mikä ihana kesä!





18 kommenttia:

  1. Apua mulle tuli niin pyöräilykuume tästä, varmasti oli ihana lenkki :-) Oonkin haaveillut joposta tai mummopyörästä <3, mutta täällä missä asutaan on niin jyrkkämäkistä ympäriinsä että se unohtuisi varastoon ihan varmasti.. Sähköpyöriä näkyy siitä syystä paljon, mut eihän se oo ollenkaan sama! Pöh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, että tarttui ;) Pyöräileminen on kyllä kivaa ja jos on vielä eväät mukana ja kaunis kesäpäivä niin mikäs se paremoaa. Tänä vuonna jäi tuo meidän eka lenkki vähän myöhäseen, mutta jos nyt en hukkaisi avainta niin ensi kesänä jo varmaan touko/kesäkuussa saan pyörän kaivettua esiin :)

      Vou, sähköpyöriä! Varmasti käteviä, mutta eihän se tosiaan taida ihan sama olla ;)

      Poista
  2. Miten ihanan tunnelmallinen postaus ♥ Varmasti teillä ollut ihana pyöräretki. ja nuo kuvat ♥ Et mitenkään vois opettaa miten kummassa sä niistä niin upeita? :) Mulla on pitkä matka, että saan edes hitusen niin hienoja kuin sinä. Sun kuvia on ihan pakko pysähtyä katsomaan ja nauttia niistä, ne vie ihan mukanaan :) Ja ihanan bannerin olet taas tehnyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Janet, kiitos <3 Jätät aina semmosia kommentteja, että ihan tekis sua mieli halata :) Niin kultaisia ihmisiä te lukijat ootte <3

      En minä kyllä taida osata sen kummemmin mitään neuvoja antaa enkä itse tunne olevani yhtään sen erikoisempi, kuin kukaan muukaan, mutta tietysti voin vastata kysymyksiin, jos sellaisia esitetään valokuvaukseen liittyen. Yleensä mulla on kamera matkassa enkä sen ihmeemmin ajattele mistä napsin, annan mennä vaan ja katson kotona onko niistä mikään julkaisemisen arvoinen :)) Toki mulle on muodostunut tapoja eli kuvaan tosi paljon suurella aukolla ja tykkään siitä, että kuvassa on kolmiulotteisuutta tai miten sen nyt sanoisin, että kuvassa on siis periaatteessa etuala, keskiala ja taka-ala, jos ymmärrät mitä tarkoitan? Tykkään myös poimia kuvaan jotain yksityiskohtaista sen sijaan, että yritän saada kaiken samaan kuvaan mahtumaan. Tämä tietty tulee itsestään jo sen suuren aukon kanssa :) Nämä elementit toistuvat mun kuvissa melko usein.

      Oma tyyli tulee varmasti ajan kanssa :)

      Ihanaa viikonloppua sinulle <3


      Poista
  3. Ihana tunnelma, kyllä Espoon rantaraitilla kelpaa pyöräillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ammari ja kiva kuulla sinusta taas :) Ensimmäistä kertaa Espoon rantaraitilla ja varmasti ensi kesänä sitten paremmin esim. jätskille ja Haukilahden sataman seudulle!

      Poista
  4. Voi että, miten onnistutkin aina luomaan noin ihania tunnelmia teksteilläsi! Tulin hyvälle mielelle tästä, kiitos Cherry!

    -A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos, kauniisti kirjoitit <3 Ihan parasta, jos näillä pienillä teksteilläni pystyn jonkun hyvälle mielelle saamaan <3

      Poista
  5. Olipa pirteä ja tunnelmaa tihkuva postaus!!!.. voi aistia tuon... "mies otti kainaloon ja hetken oltiin siinä vaan"!
    Te onnelliset; terveisiä molemmille! :)
    ..ja pyöräkin näyttää hymyilevän! :))
    irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Sellanen se on, onneks on oma mies ;) Ei aina ehkä niin puhu, mutta pussaa sentään <3
      Oli ihanaa päästä vauhdin huumaan ja lasketella pyörällä alamäkiä, viuu!
      Kiva kun jätit kommentin, irkku ;)

      Poista
  6. Aivan ihana tunnelma! Melkein tunsin olevani siellä teidän kainalossa, hihi. <3 ;)

    Viime pyöräilykerrasta on niin monta vuotta, että tuskin osaisin enää. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, ihana oot <3
      Viimeinkin pääsin tuonne rantaraitille käymään, vaikkakin pikaisesti, mutta ensi kesänä tiedän minne suuntaan paremmalla ajalla! Oli kyllä kieltämättä outoa ajaa pyörää moneen vuoteen!

      Poista
  7. Mikä ihana retki teillä on ollut. <3 Pyöräileminen on niin mukavaa, siinä ovat kaikki aistit auki ja ympäröivä maailma niin lähellä. Harmillisen vähän pyöräilin tänä kesänä, ehkä syksyllä ehtii vielä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihana pikkuretki! Pyöräillessä maisemat vaihtuu just sopivan hitaasti, että niitä ehtii katsella ja sitäpaitsi ei noin kivalle rantareitille autolla olis asiaakaan. Mies katseli välillä kartasta, että missä mentiin niin itse pystyin vaan rennosti ajelamaan vailla huolen häivää ;)
      Kyllä syksylläkin ehtii pyöräillä ja varmasti tulee joku kaunis ilta, että niin kannattaa tehdäkin !

      Poista
  8. Ihana loppukesän päivä rakkaassa seurassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Ens kesänä kaivan pyörän heti ajoissa esiin, jotta ehdin piipahtaa naapurissa monta kertaa ja tehdä eväsretkiä jonnekin rantaraitin tuntumaan <3 Läheks mukaan!

      Poista
  9. Mahtaa, että olet taas löytänyt fillaroinnin! Minäkin tunnustaudun "myöhäisheränneeksi" pyörän suhteen; sain kaivettua omani parvekkeelta pölyjen alta vasta elokuun puolella... *punastuu*. Mutta nyt tulee kulejttua ainakin pari-kolme arkipäivää fillarilla töihin - niin kätevää hyötyliikuntaa!

    Yhdyn täysin myös yllä oleviin kehuihin valokuviesi tasosta. Sinulla on selvästi silmää kuvaamiselle!

    Energistä viikonalkua toivotellen,
    Riika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääks, luulin jo vastanneeni sinulle, mutta ei sitä kommenttia näy missään, pahoittelut :(

      Fillarointi on kyllä ihanaa, vaikka sen tosi myöhään tänä kesänä löysinkin. Sitten vielä loukkasin vähän jalkaani, joten seuraava kerta menee vissiin ens kesään, mutta pääasia, että ehdin päästä hetkeksi vauhdin hurmaan :))
      Sinulla siis vähän sama juttu ja vau, töihin pyöräileminen on todella fiksu veto, jos matka on sopivan pitkä! Se on niin vaivatonta ja liikuntaa saa ihan huomaamatta!

      Kiitos tuhannesti <3

      Mukavaa viikkoa toivotellen!

      Poista