Pieni palleroinen.

Kerroinkin täällä, että kävin kuvaamassa suloista tytön tylleröä. Oli ihania hymyjä, pyöreitä poskia, pukluja ja kaikkea mitä vauvan elämään kuuluu. Mineasta tuli ensimmäinen kolmikuinen, jota olen lähtenyt varta vasten kuvaamaan.

Vielä ei ole niin yksinkertaista mennä vieraaseen kotiin ja tajuta heti mitä pitää tehdä, jotta saisi hyviä kuvia.
Päivä oli pilvinen ja harmaa eikä valoa ollut liiaksi, joten nostettiin ensitöiksemme kaikki sälekaihtimet ylös ja vedettiin verhot sivuun. Sitten siirreltiin vähän keittiönpöytää ja levitin valkoisen Ikeasta ostamani viltin sille.
Vauva pääsi pöydälle, äiti piti vahtia, ettei vauva vain pääse tippumaan, minä änkesin ikkunan ja pöydän väliin kameroineni ja "assarina" toimiva ystäväni viihdytti vauvaa leluilla sekä nosti välillä vilttiä ylös, jotta sain keittiöstä löytyvät kahvinkeittimet ynnä muut sellaiset kuvasta pois.
Myöhemmin toki kuvasin muuallakin, mutta näin aloiteltiin, jos jotakuta tämä kiinnostaa :)








Jostain luin, että tämän ikäisiä vauvoja on vaikeaa kuvata, koska he eivät vielä istu, mutta eivät pysy paikallaankaan. Harjoittelevat myös kovasti ympäri kääntymistä, kun ovat sen kerran hoksanneet, mutta eivät jaksa kovin kauaa pidellä itseään käsien varassa. Kameran kanssa täytyy olla salamannopea sillä jokin hetki saattaa mennä muutamassa sekunnissa ohi. Voin yhtyä näihin aatoksiin täysin ;) Ylipäätään tarkkojen kuvien saaminen oli työn ja tuskan takana, mutta se tässä harrastuksessa hauskaa onkin, että ensi kerralla saattaa moni asia mennä jo paljon paremmin.

Miten paljon olette muuten kiinnostuneita mitä kuvaustilanteissa tapahtuu? Kannattaako minun siitä teille kertoa? :) 
Niin, ja jos sieltä ruudun toiselta puolelta sattuu löytymään joku kuvausvelho niin mielellään otan myös palautetta ja vinkkejä miten voisin toimia ensi kerralla paremmin! 

Kuvat Canon 7D & Sigma 50mm f/1.4 EX DC HSM

Mahtavaa viikonloppua raksut!



38 kommenttia:

  1. Voi että ihania kuvia! Sydän sulaa varsinkin tuon viimeisen kohdalla.

    Millä aukolla räpsit menemään? Muutkin asetukset tätä kameranörttiä kiinnostaisivat (:

    PS. Muistanko väärin, vai luinko joskus, että haaveilet uudesta rungosta? Jos päätät myydä tuon vanhan, niin täällä innokas ostaja nostaa käden pystyyn, hep!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Rimma <3 Vauvat on niin söpöjä, että välillä melkein unohdun tuijottelemaan niitä ja tajuan, että vaikka mitä mahtavia ilmeitä meni juuri ohi enkä saanut niistä kuvaa ;) Niin ja se, että aina kun tulee pelottavan kameran takaa pois niin ne tietenkin reväyttävät sen maailman suloisimman hymyn juuri silloin ;D

      Tästä keikasta opin paljon ja parhaimpana jäi mieleen varmaan se, että kuvaan aivan liian suurella aukolla noinkin pahasti liikkuvaa kohdetta (vauva heilui kokoajan). Näissä taisi olla jopa 1.8-2. Ja kun olin kameroineni aivan melkein vauvan nenässä kiinni niin tarkennus menee sekunnissa pieleen. Tai siis eihän se välttämättä mene, mutta jos ei osaa asiaansa ;) Suljinaikakin olisi voinut olla tuplat nopeampi, mutta kun valoa ei taas ollut yhtään liikaa.. Pitäisi oppia vaan nostamaan sitä ISOa reippaasti ylös, taisin varjella ihan liikaa pieniä ISO-lukuja, kun takaraivossa pelottaa kokoajan liika kohina. Suljinaika siis 160-250 ja ISO 100-320 noin äkkiseltään katsottuna, nuo kun vaihtelee tietysti kun vaihdeltiin kuvauspaikkaa :) Niin ja ei mulla mikään maailman vakain kamerakäsikään ole.. Pitäs treenata!

      Hih, varmaan olen siitä jo "ääneenkin" haaveillut eli et muista väärin. En kuitenkaan tiedä miten tässä näitä mahiksia on vaihtaa, mutta sanotaan, että kyllä vuoden sisään sen teen, ehkä puolen. Tai katotaan nyt jaksanko odottaa edes lokakuuhun ;D Kaikkein parasta olisi jättää tuo 7D perheeseen (kamerarunkoja ei voi olla liikaa, eihän?), mutta suattaapi olla rahakysymys.





      Poista
    2. Tarkennus on kyllä äärettömän tarkka nuinkin suurella aukon koolla ja itsekin huomaan jatkuvasta tarkentavani ihan metsään, jos kohde yhtään liikahtaa. Plaah. Mä niin kipeästi tarvisin sen uuden rungon, mutta olet ihan oikeassa. Niitä ei todellakaan ole koskaan liikaa ;) No, tiedät kenelle vinkata, jos päädyt sen myymään uuden tieltä! (: Mä haluisin 5D:n, mutta ei taida nyt rahapussi antaa myöten..

      Poista
  2. Heip! Taidan olla yksi uusimmista blogisi seuraajista. Mua ilahdutti heti, kun huomasin että kerrot kuvaustilanteesta näiden ihanien kuvien ohella! Itsekin kovasti harjoittelen kuvaamista ja on kiva, kun joku kertoo mitä OIKEASTI tapahtuu kuvatessa. Eikä vain näytä parhaimmistoa kuvistaan ja väitä että ihan peace of cake.:)Muokkaatko muuten kuvia paljon niiden ottamisen jälkeen? Tee joskus "ennen ja jälkeen" -vertailu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei olet ainakin jättänyt ahkerasti kommentteja, koska nimesi on jäänyt mieleeni ;)

      Tosi kiva, jos pidit kertomuksesta. Sitten voin kertoa jatkossa lisääkin, jos osaan jotenkin sanoiksi tilanteita laittaa! Omassa päässäni saattaa surrata satamiljoonaa ajatusta ja vastahan tässä opetellaan, joten olisi hyvä surratakin :)) Katsotaan mitä kehtaan tänne kaiken kansan näytille kirjoitella, hih. Tiedän kyllä hyvin mitä tarkoitat, koska itsekin joudun arvailemaan miten asiat "oikeasti" menisivät, sillä enhän ole ketään nähnyt kuvaavan samanlaisessa tilanteessa. Mutta tuskin sitä on tässäkään asiassa yhtä oikeaa tapaa :)

      Kuvaan raw-kuvia, joten ne jo itsessään vaativat perussäädöt Photarilla tms. Niiden lisäksi muokkaan kuvasta riippuen vähän tai tosi paljon. Koska opettelen sitäkin ahkerasti niin tällä hetkellä on menossa "muokkaan aika paljon" - vaihe. Toki kuvatessa tulisi jo tähdätä mahd. hyvään kuvaan ja jopa tietää mistä kuvasta tekee mustavalkoisen ja missä hakee kauniita sävyjä, mutta ne ajat ovat vielä edessä... Kyllä ihan kokeilemalla teen enkä tiedä mihin kuvaan haluan vaikka värit jättää. Monesti teen myös niin, että annan kuvasta sekä väri- että mv-version. On olemassa kahta koulukuntaa, toiset pitävät suuria muokkauksia paheena ja toisille se on ihan sama. Itse kuulun jälkimmäiseen ;) Toki varmaan ajan kanssa muotoutuu se oma tekniikka ja tyyli myös muokkauksessa.

      Poista
  3. Todella hienoja kuvia (vaikka vielä vähän pelkäänkin lapsia :D)! Kirjoittele ihmeessä kuvaustilanteesta, on mielenkiintoista kuulla millaisissa olosuhteissa ja miten kuvat on saatu aikaan. Its kun lähden vaan aina kameran kanssa kulkemaan ilman suunnitelmaa. Ehkä se onkin mun tapa vaan kulkea kameran kanssa johonkin ja katsoa löytyykö jotain kivaa kuvattavaa :D

    Kun nyt kerran kysyit niin katselin kuvia vielä paremmin silmäillen. Mitä mieltä olet itse rajauksista? Jäin miettimään onko se tarkoituksella haettu, että joissa kuvissa käsi on rajautunut osin pois tai kuten tummalla taustalla olevassa pikku jalkojen kuvassa toinen polvi rajatuu pois kuva-alasta. Itselleni käy joskus niin jos haluan tallentaa jonkun elävän kohteen ja hetken nopeassa tilanteessa, että huomaan jälkikäteen etten ole ehtinyt huomioida rajausta tarpeeksi. Toivottavasti ei mennyt pilkun viilaukseksi :D Kauniita kuvia nämä ovat! Kuvia onkin mun mielestä vaikea arvostella, en tiedä onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa, on vain erilaisia kuvia. Kolmas kuva ylhäältä ja aivan alimmainen ovat suosikkini. Silmät ovat upeat kuvissa, todella kirkkaat ja niistä heijastuuu jotain mielenkiintoista. En osaa selittää kun noita silmiä katsoo niin tuntuu että niissä näkee jotain viisasta tai aikuista ja sitten ne kuuluvatkin pienelle pallerolle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kyllä se yleensä täälläkin päässä niin menee, että haahuilen kameran kanssa ja näpsin kuvia, jotka sitten ehkä ilmestyvät tänne blogin puolelle, jos koen, että niitä ei tarvitse koneen uumeniin tai roskikseen piilotella! Toki olisihan se mukavaa päästä kuvaamaan vielä enemmän niitä sovittuja keikkoja ja oppia lisää kuvaamisesta sekä erilaisista tilanteista malleineen!

      Ymmärrän mitä tarkoitat rajauksilla! Ehkä siihen on useampi selitys, jos nyt selittelykannalle kannattaa koskaan lähteä :D Ensinnäkin, en päässyt senttiäkään taaksepäin, koska olin seinän ja pöydän välissä ja vauva taas lähellä pöydän reunaa. Toisessa tilanteessa olin varmasti liian lähellä ja kun vauva heilutteli vimmatusti jalkojaan/käsiään niin rajauksen kanssa en tainnut ihan pysynyt perässä, heh. Se on totta, että rajautuvat joissakin kuvissa turhaan pois sillä ihmiskuvauksessa kädet kannattaa aina ottaa mukaan, jos mahdollista, ne kertovat yllättävän paljon! Sisällä oli toki paljon taustalla asioita, joita en olisi kuviin halunnut, joten olin ehkä liian fanaattisesti tosi lähellä vauvelia :)

      Valokuvassa, kuten muissakin taiteenlajeissa, on parasta just se, ettei oikeaa tai väärää ole. On vain erilaisia tapoja nähdä, kertoa tai luoda asioita. Sääntöjä on, mutta niitä voi rikkoa eikä kukaan tule punakynän kanssa merkkaamaan, että teit väärin ;) Aina on silti kiva kuulla mielipiteitä, koska ne herättää omassa päässä ajatuksia, jota kautta voi ensi kerralla luoda ehkä jotain toisenlaista.

      Yhdyn tuohon sun viimeiseen lauseeseen kyllä täysin! Siellä pienessä pääkopassa raksuttaa paljon asioita!

      Poista
    2. Tuo kuvien rajaaminen onkin mun mielestä oikeastaan yksi haastavimmista jutuista, koska se vaikuttaa kuvan kerrontaan niin paljon. Ja itse olen myös tarkka taustoista jne jolloin voi joutua tekemään vähän hassuja ja tiukkoja rajauksia jotta saa jonkun häiritsevän jutun pois kuva-alasta. Ja nuo parhat potretti-objektiivit kun ovat vähän pidemmällä polttovälillä niin kotioloissa monesti tulee tilanpuute..

      Valokuvaushan on oikeasti ihan tosi vaikeaa jos tämmöisiin kuvien teknisiin juttuihin alkaa kiinnittämään huomiota. Ainakin itse olen välillä tosi tyytymätön kuviini kun ne eivät ole mielestäni täydellisiä :D Pitäisi kuitenkin muistaa että tärkeintä on pitää kuvaaminen hauskana ja se mistä siinä kai on lopulta kyse; hetkien tallentamisesta muistoiksi. Niinkuin tässä kauniit kuvat pikku tytöstä, muistoina lapsuudesta. Ja varmasti jokainen ahkerasti kuvaava löytää vähitellen sen oman tavan kuvata miten pääsee haluamaansa lopputulokseen. :)

      Poista
  4. Jälleen kerran, UPEAA! Mä vaan hämmästelen joka kerta näitä sun upeita otoksia ♥ Sä saat niin vangittua kaiken upeasti ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Janet taas sydäntä lämmittävästä kommentistasi <3 Kyllä niitä kuvia tuli otettua melkoinen määrä :))

      Poista
  5. Ihania kuvia meidän pallerosta, olet lahjakas! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Palleroa oli niin kiva kuvata <3

      Poista
  6. Ei sua voi koskaan kehua liikaa, olet vaan niin taitava! Sulle on suotu lahja ystäväiseni <3
    Ihania kuvia, kuvia katsellessa tuli ikävä omaa prinsessaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sun kanssas muru <3 Kiitos, että aina jaksat tukea ja rohkaista!
      Terveiset prinsessallekin!

      Poista
  7. Voi jestas kuinka onnistuneet kuvat olet napannut! Mahtavaa :) Ja ihana palleroinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Anskuliini! <3 Palleroinen oli niin ihana. Välillä kovin vakava ja välillä hymyili niin kovasti äidin nähtyään :))

      Poista
  8. Sulla on kyllä jokin taianomainen kyky ottaa kuvia ihmisistä! Tunnelma, melkein liikkeet, hajut ja äänetkin, välittyy tänne ruudun toiselle puolelle asti. Toisilla vaan on se kyky, toiset joutuvat etsimään sitä piiitkään. Sinulla se on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, ihan piti lukea tämä kommentti moneen kertaan <3 Onpa ihanaa, jos ajattelet noin. Etpä tiedä miten onnelliseksi teit minut <3 Kauneus on toki aina katsojan silmässä :) Kiitos!

      Poista
  9. Ehdottomasti kerro tarinoita! Niitä on tosi hauska lueskella, sekä mokia, että onnistumisia :) Ja saahan noista välillä vähän vinkkejä omiinkin kuvailuihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä sit kerron, kun taas seuraavan kerran esittelen jotain "kuvausjuttuja" :)

      Poista
  10. Todella ihania ja kauniita kuvia. Varsinkin tuo viimeinen on ihan täydellinen.

    VastaaPoista
  11. Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestä, minäpä kirjoittelen taas jotain fiiliksistä yms. kun seuraavan kerran teen samantyyppistä postausta :)

      Poista
  12. Todella hienoja kuvia Cherry! Kyllä sä vain olet taitava. :)
    Itse olen myös innokas kuvailemaan harrastuksena ja siksi kaikki kuvaamiseen liittyvä kiinnostaa kovin, eli anna tulla vaan kaikki kertomukset näihin kuvaustilanteisiinkin liittyen! :)
    Mukavaa viikonloppua!
    -Nasu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Nasu ja tosi kiva, että huikkasit olevasi kiinnostunut! Välillä, jos joutuu yksin "puhumaan" täällä toisessa päässä ei tiedä yhtään mistä siellä toisella puolella ollaan kiinnostuneita. Vaikka rehellisesti sanottuna olen kyllä tehnyt blogia aika pitkälle itselleni niin totta mooses haluan tietää yhä enemmän myös teidän toiveitanne :)

      Poista
  13. Ihastuin heti ekaan kuvaan, kun se eteeni avautui... ja vaikka viimeinen kuva on täydellinen, niin toiseksi viimeinen valloitti sydämeni! :)) Ihan kuin valokuvausstudiolla otettuja kuvia; näillä voisi mennä myös "Päivänsäde-kilpailuun"! Onnea Minealle ja perheelle! Kiitos, että päästiin tästä osalliseksi! <3
    irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Irkku! Kiva, jos melkein "huijasin", että olisin ollut studiolla ;) Tosin tästä eteenpäin pitäisi oppia tuomaan myös sitä asuinympäristöä kauniisti kuviin, ja äitiä ja isääkin sinne rinnalle. "Helppoahan" se on yhtä heiluvaa kuvata, mutta joutuu vielä vähän harjoittelemaan, että saa koko perheen hyvin kuvaan.

      Todellakin kiitos Minealle ja perheelle, että sain kuvat julkaista täällä! :)

      Poista
  14. Vielä piti tulla kysymään, ymmärsinkö oikein objektiivistasi, ettei siinä ole manuaalitarkenninta? Kumpaa käytät mielummin autoa ja manuaalia? Olen aikeissa hankkia ensimmäistä lisäosaa canoniin, joten yritän nyt opetella objektiiveista ja kysellä mahdollisia vinkkejä. Ilmeisesti objektiivissäsi ei myöskään ollut zoomia? Voi apua, auta minua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, saa toki tulla kysymään vaikka kymmenen kertaa ;)

      Kyllä objektiivia pystyy tarkentamaan ihan automaattisesti sekä käsin. Käytän automaattia yleensä, paitsi makrokuvissa, jos laitan kameran jalustalle niin tarkennan käsin. Myös tuo Sigman linssi, jolla nämä kuvat kuvasin, ei toimi hyvin vähäisessä valossa/vastavalossa ja tällaisessa tilanteessa "joutuu" usein vaihtamaan manuaalille. Tarkennustavat/-pisteet ja muut ovat vielä omalla oppimislistalla ;)
      Vaihdan niin paljon asentoa, paikkaa, kuvakulmaa ja etäisyyttä kuvatessani, että olen todennut automaatin olevan nopeammin mukana.

      Tässä Sigmassa ei ole zoomia vaan se on kiinteä eli prime :)

      Poista
  15. Oihh, ompas kauniita kuvia taas kerran :) Niin suloisia.

    -Heli

    http://withasilverlining.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuhannesti Heli <3 <3 Ihana, että pidät!

      Poista
  16. Hienoja kuvia ja mä ainakin mielellään luen ja katson lisää! Olisikin kiva kuulla, että miten sä valmistut eri kuvaustilanteisiin? Kokeiletko ensin paikan päällä asetuksia etc. vai alatko heti kuvaamaan kohdetta ja säädät kaikkea sitä mukaa kun kuvaus etenee?

    Lapsen / vauvan kanssa saa varmaan koko ajan kyllä olla valppaana, eikä mitenkään ehdi tallentamaan kaikkia tilanteita. Mä ostin sellaisen Docendon Vauvasi kuvassa -kirjan (http://www.docendo.fi/tuote/951-0-38894-7), mutten ole vielä ehtinyt sitä lueskelemaan, josko sieltä saisi jotain vinkkejä (toisaalta, ei tässä vielä ole kiirekään..:))

    Alkoiko sulla se kuvauskoulu jo? Itelläni kansalaisopiston jatkokurssi alkoi eilen ja nyt sitä on taas niin innoissan. :) Jejee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos fairy tale <3
      Voisin ensi kerralla kertoa jotain valmisteluihin liittyvää, mutta nyt voin jo sanoa, että se tuskin tulee olemaan mitään maata mullistavaa ;) Tässä vaiheessa osaamista olen vielä niin epävarma kaikesta, että yritän vain selviytyä tilanteista niin, että saisin edes muutaman kuvan, johon olen tyytyväinen ;) Tiedän, että rimani on tosi korkealla aina siinä mitä ikinä teenkin ja muiden kuvaustilanteessa olleiden mielestä en ole ollut hermostunut vaan pikemminkin keskittynyt. Mutta joo, voin toki kertoa omia ajatuksiani ja tapojani valmistautua kuvauksiin! Jossain vaiheessa julkaisen kuvia viimeisimmästä sessiosta!

      Kiva, että olet löytänyt tuon kirjan! Mä olen lukenut sen ehkä viis-kuus kertaa läpi ja ostin sen itsellenikin tässä, kun en jaksa sitä kokoajan uusintalainata kirjastosta :D
      Se on aika aloittelijalle tehty, mutta varmasti olen monta vinkkiä sen kautta saanut ja varsinkin sitä itseluottamusta siihen, että olen toiminut oikein!

      Kuvauskoulu ei ole vielä alkanut, mutta ensimmäisten kertojen ohjelma on jo selvillä! Jännittää millainen taso siellä on :)) Ihanaa, että sullakin on taas kurssit alkanut niin voidaan koko syksy kirjoitella aiheesta ;D

      Poista
  17. Oih <3 Mä jaksan vaan aina ihmetellä sun mieletöntä kuvaustaitoa!!! Siis en voi käsittää miten oletkaan näin taitava!!! Saisinko bookkaa sut jo meidän häitä kuvaamaan ;)) Ja edelleen oon sitä mieltä, että toiminimi pystyyn asap!! <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Celina-ihanuus, kiitos aina niin kauniista sanoista <3 Saan aina niin paljon tsemppiä sinulta jatkaa eteenpäin ja harjoitella kovasti ollakseni joskus tarpeeksi rohkea ja valmis perustamaan sen toiminimen ;) Mun pitää vielä hetki sulatella ;)

      Poista
  18. En ihan heti ehtinyt kommentoida tätä, kun ajattelin, että pitää ihan ajatuksella ja ajan kanssa vastata tähän. Tännehän oli ilmestynyt vaikka kuinka paljon kommentteja ja hyvää keskustelua sillä välin! Täytyy lukea nuokin sitten ajan kanssa. :)

    Ehdottomasti lisää tällaisia postauksia. Mielestäni on erittäin mielenkiintoista lukea, millaisilla säädöillä ja välineillä kuvaat. Myös eri tilanteiden vaikutus valintoihisi kiinnostaa. Itse sain 7D:n aivan hiljattain ja olen yrittänyt tulla sinuiksi sen kanssa. Tulee varmasti viemään aikaa, kun 450D:n jälkeen pitää opetella ihan uusi ajattelutapa. Kaikki vinkkisi otan kiitollisena vastaan. :)

    50 mm:n objektiivi on ollut mietinnässä kauan ja saatan suositustesi pohjalta ostaa tuon Sigman 1.4. :)

    VastaaPoista