Kesäkuu oot ihana!

Hellurei uuden viikon alkuun! Kesäloma on suorittanut tehtäväänsä erinomaisesti ja tähän mennessä olen lähinnä lorvinut, lenkkeillyt ja löhöillyt. Siinä ohella olen myös tehnyt vähän töitä, pessyt ikkunoita ja siivonnut ihmeellisiä asioita pois nurkista ja vaatekaapeista - Tiedättekö kaikkea sellaista puuhaa, mille ei arkena löydy ikinä aikaa. Vuoden päivät katselin kuolleita kärpäsiä ikkunan välissä, joten ihmepä tuo, että putipuhdas näkymä piristää nyt joka kerta ohikävellessä.


Kesäkin on viimein tullut ja viikonloppuna uskaltauduin jo ekan kerran mekossa liikkeelle. Ei nyt innostuta kuitenkaan sillä villasukat löytyvät edelleen vähintään iltaisin jalasta. Ehkä heinäkuu tiputtaa nekin lämmöllään pois? ;)

Parasta on myös se, miten helppoa lapsen kanssa on nyt vietellä aikaa, kun voi vain mennä ulos ilman sen suurempia suunnitelmia. Ensi viikosta ollaankin sitten kotosalla yhdessä, joten tulee varmasti käytettyä ahkerasti lähialueen puistoja. Eilen käytiin ekan kerran Lintsillä ja tyttö oli enemmän kun sekaisin onnesta. Ihan uusi kokemus toiselle, muttei varmasti viimeinen kerta Linnanmäellä, heh!




Luonto on nyt mahtavan vihreä ja kamera tykkää tästä hurjasta valon määrästä, joka iltaisinkin ilahduttaa vuorokauden viimeisille tunneille saakka.
Ensin odotettiin kirsikankukkia, jotka viimein puhkesivat loistoonsa vähän myöhässä, mutta aina yhtä kauniina. Tänä vuonna en niitä ennättänyt varsinaisesti ikuistamaan, mutta omenapuiden katveeseen rynnättiin kuvissa esiintyvän Annan kanssa. Annan perhettä on tullut kuvattua monet kerrat ja aina ollaan saatu kivat kuvat aikaiseksi.
Tällä kertaa jo isoksi pojaksi kasvanut hattupäinen hurmuri oli meillä matkassa mukana ja näin pääsi hänkin tulevan pikkusisaruksen masukuvaan mukaan. Masukuvaukset on edelleen yksiä mun lemppareita ♥


Tämä viikko on kaikilla tavoin odotettu sillä juhannus on ehdottomasti vuoden lempijuhlani. Kaunista juhannussäätä saa jännittää joka vuosi, mutta eipä se sade ole ennenkään kesäfiilistä pilannut. Viikonloppua odotellessa!


Viikolopun viettoon.

Kesäkuu meinaa olla melkoisen täynnä juhlia sillä edellisen viikonlopun tavoin myös tuleva viikonloppu pitää sisällään yhdet synttärikemut ja loppukuusta päästään juhlimaan tietysti iki-ihanaa juhannusta!

Huomisiin juhliin olen tässä rennosti valmistautunut vierailemalla Punanaamiossa ja lakkailemalla varpaankynsiä. Vielä pitäisi metsästää lahjapullo viemisiksi ja levitellä rusketusainetta kintuille, jotta saisi kalpeaa ihonväriä taitettua kesäisempään.
Kokeilin viime kesänä ekan kerran Eco by Sonyan * itseruskettavia ja liputan niiden puolesta ihan kympillä! Tämmöinen vaaleahipiäinen saa laittaa pari kerrosta, että kunnon päivetys syntyy, mutta vaikeapa se on kerralla italialaiseksi muuttua. Pari vuotta sitten otin ensimmäisen suihkurusketuksen ja se oli sen verran kiva kokemus, että periaatteessa sillä saisi kyllä ihanan pohjan, jota voisi sitten näillä muilla tuotteilla ylläpitää - hmm!


 Mekko - täältä *
♡ Korvikset - KappAhl
♡ Silmikko - Punanaamio
♡ Kynsilakka - täältä *
♡ Rannekoru - Etsy
♡ Itseruskettava voide - täältä *

*) mainoslinkkejä


Valmistelujen lomassa taidan poiketa perheen kanssa illalla Kaivarissa katsomassa hienoa lentonäytöstä. Ilmeisesti sinne on suuntaamassa muutama muukin :)

Aurinkoista viikonloppua!


Lomalla.

Se on kesäkuu ja ensimmäinen lomapäivä kouluvuoden jälkeen. Ulkona sataa ties mitä räntää, mutta fiilis on katossa sillä ensimmäisen lukuvuoden urakka on nyt takana ja edessä koko kesä kaikkea mukavaa.
Ensimmäinen lomapäivä on mennyt lomailun sijaan työhommissa, mutta kyllä se silti ihanalta tuntuu, kun saa tehdä töitä kotoa käsin ja kahviakin on kupissa nappia painamalla :)

Viimeiset näytöt olivat osaltani eilen sekä toissapäivänä ja ne menivät tosi hyvin, vaikka arvostelu olikin selvästi tiukempaa, mitä vuodenvaihteen näytöissä. Niinhän sen kuuluu mennä, että koulun edetessä hommat vaikeutuvat ja meiltä vaaditaan enemmän. Kukaan ei myöskään kehity palautteesta, jossa aina kerrotaan kaiken olevan tosi hyvin.





Postauksen kuvat nappasin meidän toukokuun näyttelystä, joka oli osa Platonin akatemiaa sekä Suomi100v-teemaa. Suomalaiset tarinat - otsikolla kulkenut tehtävänanto oli yksi vaikeimmista, mitä kevään aikana sain eteeni. Se oli osa valokuva ilmaisun kokonaisuutta, joten siihen liittyi itse kuvien ja idean lisäksi myös kokeilevaa tulostusta ja ripustuksen mietintää. Kaiken voi tehdä niin monella tavalla ja viimeistään näyttelyssä huomasi, miten erilaisia töitä ja tekniikoita näyttely piti sisällään. Jo se, että osa kuvasi filmille ja osa digille toi oman monivivahteisuutensa teoksiin. Luulen, että kaikki olivat aika tyytyväisiä lopputulokseen tai ainakin omasta mielestäni nämä oli upeita töitä kaikki (joista tässä postauksessa näkyy vain murto-osa).




Itse valikoin näyttelyyn yhteensä kolme kuvaa, jotka tulostin japanin paperille ja ripustin puurimoja sekä siimaa apuna käyttäen vaijerille ilmaan leijumaan.

Kuvausympäristöksi valikoitui pitkän mietinnän jälkeen metsä, joka on itselleni tärkeä osa Suomea ja elämää ylipäätään. Tutkin vanhoja suomalaisia tarinoita ja törmäsin erilaisiin myytteihin, uskomuksiin, jumalhahmoihin ja henkiolentoihin. Lopulta päätin kuvata oman näkemykseni metsänneito Tellervosta ystäväni Camillan avustuksella. Päivä oli niin kylmä, että lunta satoi ja kaikenlisäksi Camillalla oli antibioottikuuri apteekissa odottelemassa. Muutaman kuvaushetken jälkeen mallilla oli jo sen verran sinertävät huulet, että meidän oli pakko lopettaa, vaikka kuvauksia olisi voinut omasta puolestani jatkaa hamaan tappiin saakka. Oli niin kiva, kun sai viimein ideasta kiinni ja päästiin tositoimiin, mutta ainahan me voidaan tehdä uusi keikka, jos siltä tuntuu :) Tehotiiminä saatiin nopeasti kuvat purkkiin ja niin yksi tehtävä oli taas rastittu listalta pois.






Näiden kuvien myötä toivotan kivaa kesäkuuta kaikille! 
Nyt on juostava hakemaan tyttöä päiväkodista - nähdään!





Seurasaaren visiitillä.



Vapaa viikonloppu, kaikki perheenjäsenet kotona ja auringonpaistetta - eipä paljon parempaa voi olla! Vietettiin suuri osa viikonlopusta ulkoilmoissa torikahveillen ja ympäriinsä tallustellen. Sunnuntaina päätettiin poiketa aina yhtä kivaan Seurasaareen ajatuksena syötellä vähän lintuja ja rentoutua metsän keskellä. Seuris on varma nakki, jos haluaa viettää kivaa aikaa käpsytellen ja ihan huomaamatta kaikki murheet väistyy ja olotila rentoutuu. Ympäröivällä vihreydellä on maaginen vaikutus :)



Tällä kertaa Erinkin pysyi hereillä ja eläimet tulivat kuin toiveesta tielle vastaan. Ei olla vielä ehditty Korkeasaaren visiitille, joten tämä oli hyvä lohdutusreissu. Ei sillä, että Erin olisi koko Korkeasaaresta vielä vähääkään tietoinen.. 

Olihan se ihan omasta mielestäkin mukavaa syötellä lintuja kädestä pitäen - tai ainakin niitä pienempiä. Siemenapajille kun olisi tullut kaikki pulut ja lokitkin, mutta jossain se raja meni sentään. Pähkinöitä meillä ei ollut tällä kertaa matkassa, mutta joku kävi nekin herkkuvarastot oraville täyttämässä. 





Keskeltä saarta löydettiin hiljainen kesäkahvila, josta sai mehevää lohipiirakkaa, erilaisia kakkuja ja muita herkkuja kahvin oheen. Tulipa muuten viikonloppuna ostettua ekat herneet torilta ja vähän aikaa sitten korkattiin Helsingin jäätelötehtaan ekat jädet. Ne on niitä varmoja kesän merkkejä ♥




Erin osallistui lintujen syöttämiseen pikkukivillä, mutta ei käynyt tällä kertaa kovin hyvä flaksi.

Neidin puuhia on kokoajan hauskempi seurata eikä malteta odottaa, että saadaan kunnolla selvää tarinoista. Niitä kun meinaan riittää, mutta puolet jää vielä pimentoon..

Seurasaaren lisäksi poikettiin myös Kaivarin Puppy paradessa, mutta ilmeisesti eläinkiintiö oli jo täynnä sillä enemmän kiinnosti leikkipuiston keinut ja liukumäet.

Tällä viikolla alkaa jo kesäkuu! En tiedä mihin toukokuu hävisi ja taisin sanoa näin jo huhtikuun kohdalla, mutta se on varmaa, että kesä ja lomat on täällä yhdessä hujauksessa!

Kaunista viikkoa!



Ruokakuvausta Santa Marian mukana.

Käväisin eilen ihan mahtavassa iltatilaisuudessa, jonka Santa Maria Finland meille järjesti upeassa Fotonokan valoisassa tilassa. Keväällä on aina hurjasti erilaisia blogitapahtumia, joihin onneksi silloin tällöin ehtii mukaan - niistä saa niin paljon virtaa ja intoa matkaansa!




Eilisessä tilaisuudessa oli teemana ruokakuvaus, joka tottakai kiinnostaa allekirjoittanutta tosi paljon, vaikkei siitä paljon kokemusta olekaan. Olen pitänyt ruokakuvaamista aina vähän haasteellisena alana, vaikka toki tyylejä on siinä ihan yhtä paljon, kuin kuvaajiakin. Sen verran olen hoksannut, että ruokakuvaamisessa on hyvä ottaa huomioon yksi jos toinen juttu ja pitää tuntea ruoka-aineita ja niiden käyttäytymistä, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Siinä ei ehdi kuvaa tehdessä paljon kuvakulmia pohtia, jos fokuksessa on sulava jäätelöpallero tai sekunnissa lässähtävä kohokas!



Meillä ei tosin eilen ollut minkäänlaista kiirusta eikä stressiä lopputuloksesta sillä saimme keskittyä syömiseen, mielenkiintoisiin puheenvuoroihin ja katsomaan ammattilaisten työskentelyä nuudeliannoksen parissa. Alex Nurmi loihti keittiön puolella värikkään annoksen kasaan ja Kristiina Hemminki ikuisti upean annoksen valokuvaksi, jonka kehittymistä saimme aivan vierestä seurata. On kyseessä mikä tahansa valokuvauksen ala, olen aina innoissani seuraamassa ja nappaamassa vinkkejä kotiinviemisiksi.

Ohjeet, joita saimme, olivat jo hetken kuvanneelle aika simppeleitä, kuten valon suunnan ja laadun mietintä, mutta pidän asioiden kertaamisesta enkä koskaan kyllästy kuulemaan ammattilaisten oppeja. Hyvä muistutus oli myös se, että simppelillä otteella pääsee pitkälle. On turha miettiä liian monimutkaisesti, jos yksinkertainen riittää loistavaan tulokseen! Tämän koitan pitää mielessäni.

Tilaisuuden lomassa Kristiina tuli kysymään olenko saanut illan aikana inspiraatiota ja todellakin sain! Kerroinkin hänelle, että erityisesti se into, positiivisuus ja rautaisten ammattilaisten tekemisen meininki saivat innostumaan lisää aiheesta. On ihan huippua seurata ihmisiä, jotka ovat näin omistautuneita tekemiselleen ja vaikka työuraa olisi takana melkein 30 vuotta, niin edelleen se valtava into on aistittavissa jokaisesta lauseesta. Tehkää ihmiset sitä, mistä eniten nautitte, niin jaatte iloa myös ympärillenne :)




Tositosi kivan illan päätteeksi suuntasin kotiin rakkaiden luokse ja illalla tytön mentyä nukkumaan sain luettua hieman eteenpäin loistavaa juuri kirjastosta lainaamaani Unelmahommissa-kirjaa, jota ahmiessa innostuslevelit oli - mikäli mahdollista - vieläkin jyrkemmässä nousussa!