Uuden vuoden ajatuksia.



Uutta vuotta on vierähtänyt aika tarkalleen pari viikkoa ja hyvin on arki lähtenyt taas käyntiin. Tammikuun alussa tulee se perinteinen Mitäpä tänä vuonna?-fiilis, joka laittaa ajatukset rullaamaan sen suhteen, mitä kaikkea haluaisi uuden vuoden aikana toteuttaa. Se on vähän niinkuin maanantai - kaikki on vielä edessä ja mahdollista - mutta noh, uusi vuosi tuntuu kyllä paljon mukavammalta, kuin ne maanantait, että se siitä vertauksesta. 

Kaikki on tosiaan vielä edessä, oli se sitten hyvää tai huonoa. Toivon tietysti, että vuodesta tulisi onnellispainotteinen. En tiedä mistä johtui, mutta todella moni kirjoitti tammikuun ensimmäisenä päivänä, että onneksi vuosi 2016 on ohi! Itse en kokenut viime vuotta kurjana laisinkaan, se oli itse asiassa vallan hyvä. Aina voi kuitenkin parantaa, mutta toivotaan, että vuodesta 2017 tulisi edes edeltäjänsä veroinen. 


Koulu alkoi meillä viikko sitten ja kun tutkailin kevään lukujärjestystä, ilo ja into valtasi mielen. On tulossa kaikkea tosi kivaa, mutta erittäin haasteellista. Ehkä niiden sopiva suhde on juuri se, mitä tarvitsen. Mielenkiintoista, uutta tekemistä, mutta ei liian hankalaa, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä.
Lukujärjestys koostuu kevään osalta pääpiirteittäin kahdesta kokonaisuudesta; valokuvailmaisusta sekä dokumentaristisesta kuvan toteuttamisesta. Ensimmäisellä viikolla tutustuimme Mamiya - filmikameraan. Hervottoman painava, mutta niin hieno kapistus. Yhdet testikuvaukset sillä tehtiin, mutta tuloksista ei ole vielä mitään tietoa (lähinnä oli sellaista näppäilyä ja nappien opiskelua).

Alkuvuosi sisältää Mamiyalla kuvaamisen lisäksi tietysti myös pimiötä, joka on sen verran harvinaista herkkua, että koko luokka taitaa olla siitä suht innoissaan.
Dokkarin puolella onkin sitten tulossa iso kasa Photaria, katukuvaamista ja uusien ihmisten kohtaamista. Jossain välissä meidät heitetään studioon, jonne emme ole vielä tähän mennessä päässeet. Siinä kaiken uuden opettelun lomassa pitäisi kehittyä kuvaajana ja ilmaista itseään valokuvin aina vain paremmin ja paremmin. Helppo nakki... jep jep ;)

Puhumattakaan, miten hieno ensi syksystä voi tulla mikäli onnistuu saamaan itselleen unelmiensa työssäoppimispaikan. Sitä pohtiessa!


Mitä vapaa-aikaan tulee, niin en ole ihan varma, miten paljon sitä tänä vuonna on :D Syksy oli niin kiireinen ja sairastelu vei voimat, että toivon keväältä edes hieman, pikkiriikkisen helpompaa tahtia. Tosin, tyttö sairastui heti oltuaan vain viisi päivää päiväkodissa, että siinä mielessä sama näyttää toistuvan jälleen, mutta toivotaan, että kevät on silti parempi, mitä syksy.

Mikäli vapaa-aikaa johonkin väliin kaiken muun ohella jää, toivon että saisin toteuttaa niitä juttuja, joista kaikkein eniten nautin. Haluaisin käydä näyttelyissä, lukea parhaat kirjat, kirjoittaa blogia, löytää jälleen lenkkeilyn ilon (viimeistään kun kevätaurinko alkaa paistaa), kokkailla jotain kivaa ja tehdä ensimmäiset omat raakakakut (ja ehkä ostaa viimein pitkään haaveilemani Vitamixin?), matkustella hieman (tuskin toteutuu suuressa mittakaavassa, mutta ehkä se laatu eikä määrä?), nähdä rakkaita ystäviä ja viettää muuten vain aikaa perheen parissa. Vaikka koulun puolesta saan kuvata aika paljon, toivon silti, että kamera eksyy käteeni myös vapaa-ajalla mahdollisimman usein. Eniten toivon, että kaikki loksahtaisi tänä vuonna paikalleen niin, ettei tarvisi kokoajan tuntea huonoa omaatuntoa siitä, mihin suuntaan milloinkin pyllistää.

Nyt kun olen kirjoittanut muutamia toiveita ylös, huomaan, että en edes tarvitse mitään ihmeitä. Ihan tavallisia asioitahan nuo kaikki ovat. Niitä toivon tänäkin vuonna: tavallisia, mutta kivoja asioita. Kunhan fiilis on hyvä, ei muulla taida olla väliä :)

Tämän vuoden kaunis kalenteri on hankittu Nunuco designilta. 





Tiipii-leikkejä.


Syksyn synttärijuhlista on jo tovi, mutta lupasin silloin esitellä tytön saamia lahjoja blogissa, joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joululahjatkin on tässä välissä jo avattu paketeista, joten esiteltävää riittää - ehkä niistä joku saa vinkkejä tuleviin juhliin :) Nyt esittelyvuorossa se kaikkein isoin paketti ja yksi tykätyimmistä myös tytsyn mielestä - nimittäin tiipii!



Koska tyttö ei osaa vielä ilmaista toiveitaan lahjojen suhteen, oli tiipii-teltta tietysti enimmäkseen äidin idea. Tiesin jo vauvaa odottaessani, että haluaisin sisustaa lastenhuoneen kauniilla tiipiillä ja uskoin, että tyttö innostuisi siitä myös. En ole vielä tavannut lasta, joka ei tykkäisi majaleikeistä, joten aika varma lahjaideahan tämä on :)
Tyttö sai oman huoneen synttäreidensä hujakoilla syyskuussa, joten 1-vuotislahjaksi tämä oli meistä mainio idea. Blogissa ei ole tainnut vilahtaa vielä yhtään lastenhuonekuvaa, joten tässäpä vähän niitäkin samalla.






No, mites sitten kävikään? Se perinteinen juttu, että en meinannut löytää sopivaa tiipiitä sitten mistään. Googletin vimmastusti ja olin jo tulla siihen tulokseen, että teltta on rakennettava itse. Luin monta DIY-ohjetta ja huomasin, että sisustusbloggaajat olivat rakentaneet telttoja edullisesti juuri toiveidensa mukaan. En kuitenkaan uskonut, että ehtisin moista ompelu-urakkaa itse tehdä enkä varmasti olisi osannutkaan. Niinpä päädyit Etsyyn. Sieltä löytyy yleensä aina jokin omaa silmää miellyttävä vaihtoehto, kuten tälläkin kertaa.



Väriltään toivoin vaaleaa telttaa, joko valkoista tai luonnonvalkoista, ja lopulta päädyin tähän kermanväriseen vaihtoehtoon. Meillä on nykyisessä kodissa ruskea lattia, joten sopivat mukavasti yhteen. Tiipii on aika iso osa lastenhuoneen ilmettä, joten neutraalia sen olla pitää. Lelut tuovat joka tapauksessa väriä huoneeseen.

Ikkunat ja pienet pompulat oven suussa ihastuttivat siinä määrin, että valinta oli lopulta helppo. Tämän tiipiin mukana tuli myös samanvärinen alusta sekä kaksi tyynyä, joten se oli siinä mielessä heti käyttövalmis. Kaiken muun lisäksi pidin siitä, että kepit eivät olleet päältä liian pitkät eivätkä edes näkyvissä - kaikki oli mietittyä ja kaunista!




Tyttö otti tiipiin heti omakseen ja siinä on leikitty syksystä saakka varmasti joka päivä. Tämä teltta oli kahdesta mallista se pienempi ja nyt on jo käynyt mielessä, että olisiko sittenkin pitänyt valita isompi versio, mutta se olisi vaatinut sitten myös enemmän tilaa ympärilleen. Juuri nyt tiipii on sopivan kokoinen ja tyttö mahtuu siellä istumaan ja seisomaan muittamutkitta.

Laadultaan kangas on kestävää, mutta vaikeahan sitä olisi pestä, jos siihen jokin isompi tahra tulisi. Onneksi ruokapöydästä on hieman matkaa teltalle, ettei pieni mustikkasuu ehdi tekemään tuhoa ;) Pompulatkin ovat saaneet olla rauhassa - vain yksi piti kerran nappasta käteen ja kokeilla irtoaako.



Teltan tekijällä riittää kauniita malleja, vaikka tätä samaista tiipiitä ei juuri nyt olekaan valikoimissa. Uusi sängyn ylle levittäytyvä tiipii on aivan mahtava - voin kuvitella miten kiva tuolla olisi nukkua!





Pelastin ruokaa.


Kuulin tällä viikolla ihan mainiosta palvelusta, johon liittyy hyvä ruoka ja pieni raha. Jo vuoden toiminut ResQ Club on mennyt itseltäni ihan ohi, mutta onneksi heräsin sentään tässä vaiheessa!

ResQ:n ideana on yksinkertaisesti pelastaa ravintoloiden hävikkiruoka roskikselta ja sen sijaan ohjata se linjoilla odottelevalle nälkäiselle kaverille. Miten loistava idea!
Palvelu toimii näppärästi varsinkin puhelimella (myös koneella), kun vain ensin rekisteröityy käyttäjäksi. Jokainen voi asettaa mieleisensä säteen, miltä alueelta ruokailmoituksia jää odottelemaan. Palveluun voi syöttää myös ruokavaliotoiveen, kuten itse olen laittanut "vähälaktoosinen", mutta tästä huolimatta kaikki annokset on kyllä katsottavissa. Eniten ilmoituksia tulee luonnollisesti lounasajan jälkeen iltapäivällä, joten silloin kannattaa katsastaa tilannetta. Tällä tavoin voi saada itselleen hankittua kivan iltapalan, jos laiskottaa töiden jälkeen kokkailla :)

Mukana on jo iso kasa ravintoloita, joten valinnanvaraa riittää varsinkin täällä Helsingin keskustassa, mutta myös muualla Suomessa. Ruokaa ei toimiteta kotiin vaan sen voi hakea itselleen sopivaan aikaan heti tai vaikka parin tunnin päästä riippuen tietysti ravintolan aukioloajoista.
Käytin palvelua tänään ekan kerran ja klikkasin kuvassa näkyvän annoksen kahdeksalla eurolla ostoskoriin. Mies kävi hakemassa sen kotiin tullessaan ja nyt on mukavasti maha täynnä hyvää sushia. Opiskelijana ei todellakaan ole varaa syödä usein ulkona tai tilailla ruokaa kotiin, mutta tämän palvelun kautta pääsee silloin tällöin herkuttelemaan vähän erilaista ruokaa tai sitten sitä tuttua sushia. Ensi kerralla aion bongata pari palaa raakakakkua mukaani, mmm! Kaiken muun hyvän ohella ResQ on myös kiva tapa tutustua uusiin ravintoloihin :)


Vuosi 2016.

Vuosi on vaihtunut ja on tullut taas perinteisen vuosikatsauksen aika :) Viime vuosi ei ollut erityisen tapahtumarikas aikaisempiin verrattuna, mutta ihania hetkiä täynnä se joka tapauksessa oli. Puolet vuodesta vietin kotona tytön kanssa ja toinen puoli hurahti hirmuista vauhtia tuoreena opiskelijana. En oikeastaan osaa edes sanoa kumpi puoli oli enemmän mieleen sillä vauvavuosi kotona oli jotain mitä en varmaan enää koskaan saa (ainakaan samalla kokoonpanolla), mutta toisaalta syksyllä toteutin niin pitkäaikaisen haaveeni, että olisi valehtelua väittää ennen olisi asiasta todella iloinen :) Yhtä kaikki, kumpikin puolikas oli mahtava!

Tammikuussa muistan olleeni aika väsynyt (hmm..tarkemmin ajateltuna en muista milloin viimeksi olisin ollut virkeä?!), mutta halusin silti saada jotain järkevää aikaiseksi. Otin muutaman kuukauden ajan englannin yksityistunteja kotona ja edistystä tuli jonkin verran, ehkä pikkuriikkisen. Totesin, että homma vaatisi satoja tunteja aikaa ja mahdollisesti täysin englanninkielisen ympäristön, jos vielä joskus meinaisin oikeasti puhua kieltä, mutta aina on hyvä yrittää!

Mitään muuta ihmeellistä ei tammikuussa tainnut tapahtua. Lähinnä viettelin aikaa tytsyn kanssa ja tilasin söpöjä vaatteita päiväunien aikaan :))



Helmikuussa nautittiin tulppaaneista (kotiäidin pieniä iloja olivat muun muassa tuoreet kukat ♥ ), pohdittiin vauva-arkea ja tehtiin vaunulenkkejä lähimaastossa. Päivät soljuivat tasaista tahtia eteenpäin melko samanlaisina. Parasta oli kuitenkin juuri se, että sai aloittaa päivänsä ilman kamalaa kiirettä ja tehdä tytsyn kanssa ihan mitä huvittaa!



Maaliskuussa Ylläs sai meistä vieraita muutamaksi päiväksi. Miehelle nuo maisemat ovat hyvinkin tuttuja, itse en ollut käynyt vuosiin näin pohjoisessa. Erinille kaikki oli tietysti ihan uutta. Lasketteluhommat ovat itselläni takanapäin, mutta haaveilen kesäajan patikoinnista jossainpäin Pohjois-Suomea. Olisi ihana tehdä kunnon lenkkejä hiljaisessa metsässä ja paistella makkaraa nälän tullen. Ehkä joskus saan sen haaveen toteutettua (toim. huom. siihen ei kylläkään kuulu parvi mäkäräisiä allekirjoittaneen kimpussa..)



Etelässä alkoi jo tuntua keväiseltä, joten oli aika laittaa keittiö kukoistukseen yrttien voimin. Menneen vuoden aikana tuli otettua varmaan kymmeniä ikkunalautakuvia - niin käy, kun saa pitkästä aikaa ne haaveilemansa leveät ikkunalaudat ;) Rakastan myös sitä valonmäärää mikä kodissamme keväisin hehkuu!


Maaliskuussa juhlimme myös Erinin puolivuotistaivalta. Miten äkkiä aika kului ja kuluu edelleen! Tyttö sai juhlan kunniaksi istua syöttötuolissa makaamisen sijaan sillä istuminen alkoi jo hiljalleen sujua - voi sitä ilon määrää!


Huhtikuussa mielen täytti haaveet, tavoitteet ja unelmakartat. Pohdin mikä minusta tulisi isona, pystyisinkö aloittamaan koulun ja voisiko valokuvauksella joskus elää. Vaikeinta kaikista on päättää mitä haluaa tehdä sillä avoimia ovia olisi joka suuntaan. Jos ei yritä, ei voi tietää onnistuuko koskaan. Kun vain osaisi päättää mitä yrittää..


Huhtikuun lopussa vietettiin luonnollisesti myös neidin ensimmäistä vappua. Kaivarivappu oli niin suuresti kaivattua, ettemme halunneet mitään muuta. Sinne siis suuntasimme kolmen hengen voimin viltti kainalossa muiden sekaan. Neiti nukkui vaunuissa metelistä huolimatta kun kilistelimme miehen kanssa tunnelmasta nauttien :)


Toukokuussa koitti suuri päivä sillä sain juhlia elämäni ensimmäistä äitienpäivää ♥ Mies ja Erin järjestivät ihanan päivän lahjoineen ja kirsikankukkineen. Sitä muistelen pitkään!



Sain myös kattaa IKEA-tavarataloon kesäisen pöydän yhdessä IKEAn työntekijöiden kanssa. Tosi kiva projekti, josta nautin hirmuisesti.

Kotona aloitin oman pikkuprojektin Erinin vauvakuvien parissa. Tilasin ison kasan puhelinkuvia kansioon laitettavaksi. Toivottavasti niistä tulee kiva aarre tytölle itselleen.



Puolen vuoden lukutauon jälkeen pääsin jälleen rakkaan harrastuksen ja rentoutuskeinon pariin. Monta kirjaa tuli luettua ja varmaan ihan yhtä monta (+100 muuta) on edelleen lukujonossa.


Päivät etenivät tasaiseen tahtiin ja ihana aurinko alkoi jo kovasti lämmittää. Käytiin Erinin kanssa milloin missäkin päiväreissuilla ja Erinistä oli aina yhtä hauskaa päästä repimään nurmikkoa ja tutkimaan kukkia ja kivenmurikoita. Koska olin päättänyt aloittaa koulun elokuussa, alkoi äitiysloman loppu mietityttää ja fiilis oli toisinaan haikea vaikkakin iloinen.


Kesäkuussa mies piti vähän lomaa ja päästiin viimein koko perheellä viettämään aikaa yhdessä. Naantalin reissulla nähtiin kauniin kesäisiä maisemia, presidentti ja Erin pääsi ekan kerran kylpylään polskimaan. Kotieläimet oli pop, joten niitä poikettiin katsomaan Haltialaan.



Toisinaan sain vapaata vauva-arjesta ja poikkesin blogitilaisuuksissa katsomassa kavereita.

Kotona tuskailin hiustenlähdön ja muiden ihanien "häiriöiden" kanssa, jotka äitiyden myötä olivat tulleet tutuiksi. Onneksi hiustenlähtö pysähtyi lopulta, mutta katoa korjataan pitkään.


Sitten saapui vuoden ihanin juhla: juhannus! Tällä kertaa emme vuokranneet mökkiä vaan vietimme sen maalla sukulaisten luona. Vilma nautti ulkoilmasta, auringosta ja kyllä meillä kaikilla muillakin oli varsin rento meno. Samalla reissulla käytiin lapsuudenkodin maisemissa ja Erin pääsi kahlaamaan järviveteen. Jääkylmä vesi ei edes pelottanut neitiä, kaikkea muuta. Ensi kesää odotellessa..



Vuoden ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin heinäkuussa. Tukholma kesäaikaan ei varmasti petä koskaan! Pääsin Fotografiskaan, lastenvaatekaupoille ja tajuttiin, että Erin rakastaa ruotsinkieltä. Neiti hiljeni samantien, kun laitettiin hotellihuoneessa telkkari päälle :D Siitä lähtien ruotsinkieliset lastenlaulut on ollut aika jees.
Kesämatkailu oli kaikkinensa ihanan helppoa, kun eväät voi syödä missä vaan, ei tarvinut pukea kauheaa toppakerrosta päälle ja neitikin oli vielä rattaissa.




Vajaan vuoden äippäloma kotona loppui liian pian, mutta olin silti innoissani uudesta arjesta. Elokuussa Erin lähti päiväkotiin ja itse aloitin kokopäiväisenä koululaisena. Oli todella ihmeellistä, kun sai viettää päivät lempiaiheen parissa eikä kukaan keskeyttänyt! Ruuan sai ilmaiseksi nenän eteen ja sen sai lisäksi syödä kaikessa rauhassa. Tuli piirreltyä, maalailtua ja kuvailtua. Sekä ihmeteltyä, että voiko päivänsä viettää todellakin myös näin?!


Murumustikka täytti syyskuun ensimmäisenä päivänä yksi vuotta ja tyttöä juhlittiin muutama päivä myöhemmin pienellä porukalla. Päivä oli niin kiva kuumeesta huolimatta ♥ Tajusin, ettei neiti ole enää niin kovin pieni..

Syyskuussa oli myös vuoden toisen ulkomaanmatkan vuoro sillä kävimme miehen työreissun perässä Oslossa. Tästä en tosin ennättänyt blogissa kertoa :)



Lokakuussa kävin viinimessuilla sekä osallistuin valokuvaus workshopiin. Molemmat superkivoja juttuja!

Marraskuussa luin edelleen paljon ja innostuin Islannista niin, että olin jo pakkaamassa laukkuja.
Syksy oli kaikinpuolin kiireinen kouluhommien keskellä. Aikaa ystäville, blogille ja muille riennoille oli minimaalisen vähän. Kun perjantai koitti, oli edessä joko koulutehtävien täyteinen viikonloppu, työviikonloppu tai sitten harvoin viikonloppu perheen parissa. Loppuvuotta kohti alkoi patterit loppua..



Joulukuussa oli pakko pitää useamman viikon blogitauko, jotta selvisi koulukiireistä kunnialla. Näyttö sujui lopulta hyvin ja joululoma sai alkaa. Onneksi saatiin olla lomalla aikalailla terveinä ja rentoutua kunnolla tekemättä mitään sen ihmeellisempää. Ulkoilua, hengailua, leffassa käyntiä.. Sellaista ihanan tavallista olemista vaan joka lataa hyvin akkuja :)

Eilinen uusi vuosi oli pitkästä aikaa ensimmäinen ilman koiraa sillä Vilma on ollut jo jonkin aikaa lomalla pohjoisessa. Kun ei ollut paukkuherkkää Vimpulaa kotosalla, päästiin päivällä lasten konserttiin katsomaan Pikku Kakkosen väkeä - siitäkös neiti innostui! Illalla tehtiin rakettikierros kaupungille ja loppuilta syötiin herkkuja. Nukkumaan tuli mentyä aika myöhään :)


 Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi. Toivottavasti se tuo kaikille ihania asioita ♥